Varo kehnoja kiinnikkeitä (E)
Peltikatteet ja niiden kiinnikkeet ovat jatkuvasti säiden armoilla. Peltikattoja on kiinnitetty joko nauloilla tai ruuveilla. Huonosti pinnoitettu kiinnikkeen kanta ruostuu helposti tai katto vuotaa, jos kehno kiinnike nousee irti pellistä. Millainen kiinnike kestää vaativissa oloissa parhaiten?
Miten katenaulat toimivat?
Olen tutkinut kattoremonttien yhteydessä poistettuja kiinnikkeitä, jotka Hämeen Laaturemontti keräsi ohjeitteni mukaan. Asentajat selvittivät katon omistajilta katon ja kiinnikkeiden historiatiedot mahdollisimman hyvin.
Remontin kohteet olivat pääasiassa yli 30 vuotta vanhoja kattoja, joista useimmat olivat vuotaneetkin jo jonkin aikaa. Vanhat katot oli alun perin kiinnitetty pääosin nauloilla, koska ruuvien käyttö oli olematonta yli 30 vuotta sitten. Kerätyissä kiinnikkeissä oli mukana sellaisia ruuveja, joilla oli korvattu tehtävässään epäonnistuneita nauloja; ruuvit oli pantu irronneiden ja vuotaneiden naulojen tilalle.
Nauloista selkeästi parhaiten oli toiminut sellainen naulatyyppi, jossa on iso aluslevy hyvällä tiivisteellä ja rungossa voimakas kampakuvio nousemisen estämiseksi. Näiden naulojen runko-osa ei ollut juurikaan kärsinyt kosteudesta, koska naula ei ollut noussut eikä tiiviste ollut vuotanut.
Huonoimmassa kunnossa olivat puolestaan sellaiset naulat, joissa oli pelkästään pienet tiivisteet ilman metalliosaa ja sileähkö runko. Tiivisteet olivat särkyneet mahdollisesti jo kiinnityksessä ja naulat olivat kohonneet katon eläessä lämmön ja kosteuden vaihteluiden myötä.
Missä kunnossa ovat yli 20 vuotta vanhat kateruuvit?
Hyvälaatuinen ruuvi peltien limiliitoksesta. Kannan maalausta lukuun ottamatta ruuvi on kunnossa.
Koska toivottavasti kukaan ei enää kiinnitä peltejä nauloilla, oli seuraavaksi syytä keskittyä tutkimaan tarkemmin kateruuvien käyttäytymistä. Olin seurannut erilaisten ruuvien käyttäytymistä koeasennuskohteissa, mutta halusin tarkempaa tutkimusta varten riittävän vanhan ja luotettavasti dokumentoidun kohteen. Sellainen löytyikin erittäin läheltä – pääni päältä. Oman taloni katto Hämeenlinnassa on 26 vuotta vanha, kattokaltevuus 1:3 ja katteena Eliitti-muotokate. Tuuletus yläpohjassa ei ole ollut kovin hyvä, mutta riittävä. Asuinalueen yleinen ilmastorasitusluokka on lievähkö C3. Talossa on savupiippu, jota savustetaan syksystä kevääseen koivuklapeilla melko usein.
Otin tutkittavat ruuvit pohjoislappeelta, koska siellä oli sopivasti käytetty kolmea eri ruuvityyppiä samanlaisessa ilmastorasituksessa. Yksi niistä oli profiilien mukana asennusvuonna 1989 tullut, siihen aikaan markkinoiden parhaana tunnettu porakärkinen ruuvi. Ensiasennusruuvin lisäksi asennuksessa oli käytetty kahta erilaista, rautakaupasta hankittua piikkikärkistä ruuvia.
Edellisen kuvan ruuvin varsi/runko tarkemmin. Varsi/runko hieman valkoruosteessa ja osittain puumöhnän peitossa (lähtee rapsuttamalla pois).
Kaikki ruuvit olivat myyntipuheiden mukaan periaatteessa samanlaisia kestävyydeltään, mutta ensiasennusruuvi oli pärjännyt Ruukilla tehdyissä korroosiotesteissä parhaiten. Osaa ruuveista oli käytetty profiilin pohjakiinnityksessä puuruoteeseen ja osaa profiilien pituussauman limiliitoksessa profiilin päällä. Limiliitosruuvi hengittää pellin alla oleva ilmaa ja puuruoteessa oleva ruuvi on kuivan puun suojassa. Jos puu ei ole kuiva, ruuvin korroosion lisäksi on kyllä home- ja rakennekestävyysongelmiakin tiedossa.
Kun tarkastelin kateruuveja 26 käyttövuoden jälkeen, ensiasennusruuvi osoittautui selkeästi parhaaksi. Se oli kannan maalipinnoitetta lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Katolta valunut lumi oli mekaanisesti kuluttanut maalipintaa katonharjan puolelta eli lumen tulosuunnasta ja maali irtosi ruuvin kannasta helpohkosti rapsuttelemalla. Savupiipun lähistöllä lumi oli irrottanut maalin ruuvien kannoista, jotka olivatkin jo reippaassa ruosteessa. Ruuvin runko-osa pellin alla oli hyvin kevyessä valkoruosteessa.
Molemmat piikkikärkisistä rautakaupan kateruuveista olivat runko-osaltaan yhtä hyvässä kunnossa kuin ensiasennusruuvi, mutta aluslaatan ja kannan kestävyys oli näissä selvästi heikompi.
Toisen ruuvin aluslaatan metalliosa oli alumiinia ja toisen sinkittyä terästä. Sinkityllä aluslaatalla vesi oli päässyt laatan reunaan, jolloin sinkin ja teräksen välille syntyi galvaaninen pari. Tämän seurauksena sinkki oli syöpynyt ripeästi irrottaen EPDM:n metalliosasta. Ruuvi ei enää ollut vesitiivis. Myös alumiininen aluslaatta näytti olevan pahasti ruostunut, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että ruoste oli valunut ruuvin kannasta ja pinttynyt aluslaattaan. Aluslaatan EPDM-tiiviste oli edelleen melko tiukasti kiinni alumiinisessa metalliosassa.
Heikkolaatuinen puuruoteessa kiinni ollut rautakaupparuuvi nro 1. Kanta on vahvassa ruosteessa, aluslevystä on tiiviste irti ja metalliosa ruosteessa. Runko-osa on hyvässä kunnossa.
Heikkolaatuinen puuruoteessa ollut ruuvi nro 2. Aluslaatta on alumiinia ja siksi EPDM –tiiviste on hyvin kiinni. Runko on hyvässä kunnossa. Kanta on erittäin vahvassa ruosteessa ja alumiinisen aluslevyn päälle on kiinnittynyt kannan ruostetta.
Heikkolaatuinen puuruoteessa ollut ruuvi nro 2. Kanta on erittäin voimakkaasti ruostunut. Aluslaatta on alumiinia ja siksi EPDM –tiiviste on hyvin kiinni. Runko on hyvässä kunnossa.
Molempien piikkikärkisten rautakauppakateruuvien kannat olivat läpeensä ruosteessa, alumiinisen aluslaatan ruuvilla pahemmin.
Kaikissa puuruoteessa kiinni olleissa ruuveissa oli runko-osassa ruskeaa puumöhnää, joka näytti ruosteelta, mutta lähti rapsuttelemalla pois paljastaen altaan kirkkaan metallipinnan.
Millainen kateruuvi kestää?
1. Runko on sähkösinkittyä hiiliterästä
Ruuvin perusmateriaalina 12 mikrometrin sähkösinkitty hiiliteräs on varmasti kestävä.
Miksi? Kokoamalla kaikki seurantatutkimustulokset yhteen voidaan päätellä, että jo 26 vuotta sitten valmistettiin kateruuveja, joiden rungot ovat kestäneet kaikki nämä vuodet hyvässä kunnossa, olivatpa ne olleet ruodepuussa tai limiliitoksessa peltiprofiilin harjalla. Tutkimuksessa olleiden ruuvien rungot olivat sähkösinkittyä hiiliterästä. Ruuvin runko-osaa koskevan standardin SFS EN 1995-1-1 mukaan sähkösinkityksen on oltava puuruodekiinnityksessä 12 mikrometriä.
2. Aluslaatta on merialumiinia ja EPDM-kumia
Aluslaatoissa merialumiininen metalliosa yhdessä kunnollisen EPDM-tiivisteen kanssa varmistaa kiinnikkeen vesitiiveyden.
Miksi? Tutkimusten mukaan sinkitty aluslaatta ei näytä kestävän ja ruostumatonta teräsaluslaattaa ei saa käyttää galvaanisen korroosioriskin vuoksi. Tosin kukaan ei sitä käyttäisikään kovan hinnan vuoksi. Alueilla, joilla on kloridirasitusta, eli esimerkiksi merenrannoilla tai alueilla, joille leviää palokaasuja, vain meriseostetusta alumiinista valmistettu aluslaatta kestää.
3. Ruuvissa on sähkösinkitys ja kolmikerrospinnoite
Ruuvin pinnoitteessa on oltava vähintään 12 mikronin vahvuinen sähkösinkitys, hyvä esikäsittely ja sen päällä riittävän paksu pohjamaali ja pintamaali.
Miksi? Tutkimusten mukaan nykyisen, yleisesti käytössä olevan kateruuvin pinnoite on lähinnä koristepinnoitus, koska se ei kestä peltikattojen haastavissa olosuhteissa. Kateruuvin maalipinnoitteen on kestettävä rakennusmääräysten mukaan yhtä pitkään kuin peltikatteen pinnoitteenkin, joten kateruuvi on syytä pinnoittaa yhtä hyvällä pinnoitusjärjestelmällä.
Jos haluat, että peltikattosi kestää mahdollisimman pitkään, tarkista, että kateruuvien pinnoite on hyväksytty ilmastorasitusluokkaan C3 ja että valmistaja lupaa sille uskottavasti riittävän pitkät takuut. Älä käytä mitään nykyisin käytössä olevia CE -merkkihömppäruuveja, joiden kannan pinnoitusjärjestelmä on enemmän koriste- kuin korroosionestopinnoitus ja ”takuut” eivät ole uskottavia.
4. Ruuvi on helppo ja luotettava asentaa
Miksi? Asennusvaiheessa tehdään huonolla ruuvilla paljon hallaa niin ruuvin kuin pellinkin kestävyydelle. Huonon ruuvin kannasta kuoriutuu maali jo asennettaessa ja ruuvi porautuu huonosti, mikä aiheuttaa usein naarmuja pellin pintaan. Kun suojaava maalikerros häviää, tulee tilalle ruostetta, ylimääräistä huoltoa ja lyhentynyt katon elinkaari.