Ilmastorasitus
Jos vietät paljon aikaa ulkona, merellä, sateessa ja auringossa, tunnet kyllä nahoissasi, miten ilmasto kuluttaa. Aurinko polttaa, tuuli kuivattaa ja meri-ilma ahavoittaa. Mutta ei vain sinua, vaan kaikkea. Kulkuneuvoja, luontoa, rakennuksia. Siihen, kuinka paljon ilmasto kuluttaa, vaikuttavat liikenteen ja tehtaiden päästöt, lämpötila ja kosteus eli ilmastorasitus. Kun ilmastorasitus kuluttaa teräksestä valmistettuja rakennusmateriaaleja, puhutaan syöpymisestä: korroosiosta eli ruostumisesta.
Rakennettaessa pitää tietää, millaiseen ilmastorasitukseen rakennus tulee. Jotta osaisimme ottaa ilmaston kuluttavuuden huomioon, ilmastorasitus on jaoteltu voimakkuuden mukaan kuuteen eri luokkaan. Nämä ilmastorasitusluokat kuvataan standardissa SFS-EN 12944-2. Ilmastorasitusluokka voidaan määrittää kahdella eri tavalla.
Ensinnäkin alueen ilmastorasitus voidaan mitata. Tällöin käytetään metallisia mallikappaleita, jotka sijoitetaan kahdelle testipaikalle. Vuoden kuluttua syöpymä mitataan. Saatuja lukuja verrataan standardin EN 12944-2 taulukkoarvoihin ja todetaan alueen ilmastorasitusluokka.
Toinen keino ilmastorasituksen määrittelemiseen on arvioiminen. Tällöin arvioidaan märkänäoloaika sekä rikin ja kloorisuolojen laskeuma tietyllä paikalla. Näiden arvojen perusteella määritellään alueen ilmastorasitusluokka.
Kateruuvin, niin kuin kaikkien muidenkin rakennustuotteiden, tulee kestää siinä ilmastorasituksessa, jossa rakennus sijaitsee. (SFS-EN 1993-1-3+AC). Suomessa yleisin ilmastorasitusluokka on C3, kaupunki- ja teollisuusilmasto, johon kuuluu noin 80 % rakennuksista.
RASITUSLUOKKA C1: HYVIN LIEVÄ.
Kuivat sisätilat.
RASITUSLUOKKA C2: LIEVÄ
Lämmittämättömät sisätilat, kuiva ja puhdas ulkoilma sekä maaseutuilmasto.
RASITUSLUOKKA C3: KOHTALAINEN
Kaupunki- ja teollisuusilmasto, jossa kohtalainen rikkidioksidikuormitus. Rannikot joissa alhainen suolapitoisuus. Sisällä tuotantotilat joissa korkea kosteus ja epäpuhtauksia ilmassa.
RASITUSLUOKKA C4: ANKARA
Ulkona teollisuusalueet ja rannikkoalueet, joissa kohtalainen suolapitoisuus. Rannikolla telakat. Sisätiloissa kemianteollisuuden tuotantolaitokset, uimahallit ja -altaat.
RASITUSLUOKKA C5-I: HYVIN ANKARA TEOLLISUUSILMASTO
Teollisuusalueet, joissa korkea kosteus ja syövyttävä ilmasto. Sisätilat, joissa kondensoituminen miltei jatkuvaa ja ilman saastemäärät korkeita.
RASITUSLUOKKA C5-M: HYVIN ANKARA MERI-ILMASTO
Meri-ilmasto, jossa suolapitoisuus korkea. Sisällä rakennukset tai alueet, joissa kondensoituminen on miltei jatkuvaa ja ilman saastemäärät korkeita.
Mikroilmasto
Myös mikroilmastossa eli paikallisessa korroosioympäristössä voi olla tekijöitä, jotka nostavat ilmastorasituksen korkeammaksi kuin muussa ympäristössä.
Jos alueella on paljon epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin esimerkiksi omasta savupiipusta tai lähistöllä olevasta tuotantolaitoksesta, ilmastorasitus on kovempi. Rikki voi muodostaa kosteuden ja muiden tekijöiden kanssa syövyttäviä rikkiyhdisteitä. Samoin suolayhdisteet syövyttävät monia metalleja ja noki kerää kosteutta ilmasta korroosioriskiä lisäten.
Miten osoitetaan soveltuvuus tiettyyn ilmastorasitukseen? Lue lisää ›