Kingi Oy ja maailman suurin kattopeltien valmistaja, venäläinen Metall Profil Company LLC ovat aloittaneet yhteistyön.

Metall Profil Company LLC on vuonna 1996 perustettu maalattujen metallituotteiden profiloija, joka valmistaa muun muassa katto-, julkisivu- ja aitapeltejä, sandwich-paneeleita sekä seinäverhoilutuotteita. Yrityksen valikoimaan kuuluu yhteensä yli 40 000 tuotetta, sillä on yli 4 000 työntekijää ja 18 tehdasta. Yritys valmistaa vuodessa yli 48 miljoonaa neliömetriä kattopeltiä, joka vastaa noin 300 000 omakotitalon kattoa. Seinälevyjä valmistetaan vuosittain noin 35 miljoonaa neliömetriä, ja sadevesirännejä 4 700 kilometriä.

Tutustu Metall Profil Companyn nettisivuihin

Onko nykyinen tai tuleva kattosi Suomen suosituinta katemateriaalia eli maalipinnoitettua terästä?

2000-luvulle tultaessa maalattujen kattopeltien korroosionkestävyys nousi yli 50 vuoteen ja huoltoväli yli 20 vuoteen Suomessa kehitetyn Pural® pinnoitteen ansiosta. Kehitystyö oli tarpeen, sillä näin saatiin Suomen katoille vaatimukset täyttävä kattopelti. Kaikki maalatut kattopellit ovat kolmikerrospinnoitettua hiiliterästä ja niitä myydään monilla eri tuotenimillä.

Peltikaton kestävyydestä puhuttaessa unohdetaan valitettavan usein kateruuvi, vaikka sillä on oleellinen rooli koko katon pitkäikäisyydessä ja takuiden säilymisessä. Unohtaminen on ymmärrettävää, sillä kestävän katon ostaja pitää itsestään selvänä, että katto myös asennetaan yhtä kestävillä kateruuveilla. Näin ei aina ole, vaikka Suomen rakennusmääräyksetkin sitä vaativat; kattopelti on kiinnitettävä vastaavan korroosionkestävyyden omaavalla kateruuvilla (asennusta koskeva standardi SFS EN 1090-2). Vuodesta 2015, kolmikerrospinnoitetun KINGI® kateruuvin tultua markkinoille, teräskatoille on ollut valittavissa samaa paria oleva kiinnitys.

Miksi yksikerrospinnoitettu ruuvi ruostuu?

Katolle asennettavien terästuotteiden ruostesuojaukseen ei ole oikoteitä. Sähkösinkitys ja yksi ohut maalikerros ilman esikäsittelyä eivät anna terästuotteelle riittävää suojaa ulkokäyttöön. Tällaisella pinnoituksella eivät kateruuvit kestä asennusta ja ruostuvat katolla pilalle paljon ennen kattopeltiä. Näitä kateruuveja myydään valitettavasti ulkokäyttöön perusteettomasti. Ainoa täysin luotettava tunnusmerkki kateruuvin kelpoisuudesta on kruunukanta. Vain se takaa, että ruuvissa on kolmikerrospinnoitus.

Kolmikerrospinnoitus takaa ruostumattomuuden

KINGI® kateruuvin kolmikerrospinnoitusmenetelmä on patentoitu ja sen on kehittänyt diplomi-insinööri Jorma Kinnunen, joka on tehnyt uraauurtavaa kehitystyötä teräskattojen korroosio-kestävyyden eteen. Ulkokäyttöön tarkoitetussa ruuvissa pitää olla sinkkikerroksen päällä tartuntakerros (esikäsittely), pohjamaali ja pintamaali. Näin on vain KINGI® kateruuvissa. Teräsrakenteiden teräviin kulmiin tulee ohuempi maalikerros kuin tasaisille pinnoille. Terävät kulmat ja reunat pitää maalausstandardin mukaan pyöristää, joten niin on tehty KINGI® kateruuville. Näin pinnoitetta on riittävästi joka kohdassa. Pinnoitteen tarttuvuus on varmistettu erityisellä Silaani-tartuntakerroksella, jonka kemialliset harukset sitovat pohjamaalin alustaansa. Kaksi jauhemaalikerrosta ovat yhteensä 120 mikrometriä, mikä on riittävä suoja aina C4-ilmastorasitusta vastaan.

Kun olet tilaamassa uutta teräskattoa tai korjauttamassa vanhaa, on hyvä muistaa, että se halvin osa pakettia on kateruuvi. Kateruuvi voi joko pilata kattosi tai kruunata sen pitkäikäiseksi. Hyväksy ainoastaan kolmikerrospinnoitus. Kolmikerrospinnoitetut KINGI® kateruuvit katollesi saat vain valtuuttamiltamme jälleenmyyjiltä.

Perjantaina 1.12.2017 vietetään Osta työtä Suomeen -päivää. Haluamme nyt haastaa kaikki asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme osallistumaan päivään.

Osallistuminen on helppoa: Osta vain suomalaisia tuotteita ja palveluita perjantaina 1.12.2017. Liity Osta työtä Suomeen -päivän Facebook-tapahtumaan ja kerro osallistumisestasi somessa hashtageilla #ostatyötäsuomeen ja #ostatyötäsuomeenpäivä. Haasta myös omat verkostosi mukaan.

Valtakunnallisen Osta työtä Suomeen -päivän tarkoituksena on saada suomalaiset kiinnittämään huomiota kulutusvalintoihinsa. Meille kotimainen tuotanto ja työ ovat alusta asti olleet sydämen asia. KINGI® kateruuvi on suomalainen innovaatio ja avainlipputuote. Olemme juuri investoineet uuteen tuotantolinjaan Nurmijärvellä, koska haluamme panostaa kotimaiseen tuotantoon.

Onko sitten yhdellä päivällä merkitystä? Eikö kotimaista tuotantoa pitäisi kannattaa joka päivä? Toki on tärkeää, että kuluttajia muistutetaan näinkin siitä, että jos jokainen suomalainen ostaisi kympillä kuussa lisää suomalaisia tuotteita tai palveluita, syntyisi vuositasolla noin 10.000 työpaikkaa Suomeen. Suomalaisen osaamisen ja tekemisen nostaminen esille on myös hyvä tapa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea.

Kotimainen KINGI® kateruuvi ei ole vain määräysten mukainen ja sinivalkoinen valinta, se on myös ympäristöystävällinen. Tavoitteenamme on parantaa peltikattojen kokonaislaatua ruuvi kerrallaan, ja siksi KINGI® kateruuvi on suunniteltu kestämään aikaa, rasitusta ja kulutusta ruostumatta. Testitkin sen todistavat, että KINGI® kateruuvi kestää peltikatolla vuosikymmeniä.

Pitkäikäisenä tuotteena KINGI® kateruuvi on ekologinen valinta. Ruuvin peltiä vaurioittamaton asennus ja ruuvin pitkä elinkaari varmistavat peltikatolle sen pitkän iän. KINGI® kateruuvi vähentää peltikaton uusimisen tarvetta ja näin ollen myös syntyvän jätteen määrää. Tulevan KINGI® saneerausruuvin ansiosta koko peltikattoa ei tarvitse enää uusia ruostuneiden ruuvien vuoksi, vaan vanhan peltikaton käyttöikää voidaan jatkaa vuosikymmeniä pelkästään ruuvien vaihdolla. Näin säästöä tulee sekä ympäristölle että lompakolle.

Kontrolloimme ruuvien valmistusprosessia tarkasti, jotta emme hukkaa energiaa ja raaka-aineita tai tuota turhaa jätettä. Kolmikerrospinnoitettujen KINGI® kateruuvien maalaamiseen käytämme AkzoNobelin jauhemaaleja, joissa ei ole ympäristölle myrkyllisiä kemikaaleja. Jauhemaalia käytettäessä ympäristöön ei myöskään leviä haitallisia liuottimia ja maalihukka on minimaalinen.

Kotimainen tuote luo hyvinvointia Suomeen

KINGI® kateruuvi on avainlipputuote ja sen valmistuksesta suurin osa tehdään Suomessa, Nurmijärven tehtaallamme. Ulkomaisilta toimittajilta hankimme vain ne puolivalmisteet ja raaka-aineet, joita ei voi Suomesta saada. KINGI® kateruuvin ja tulevien uusien asennusruuvien käyttäminen tuo työtä ja luo hyvinvointia Suomeen.

Me juhlistamme suomalaista työtä joka päivä. Jos sinä haluat kantaa kortesi kekoon, tee samoin. Perjantaina 1.12. Suomalaisen Työn Liitto viettää Osta työtä Suomeen –päivää.

Jos jokainen suomalainen käyttäisi 10 euroa kuukaudessa enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, syntyisi Suomeen vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa.

Uudella investoinnilla yritys tuplaa kapasiteettinsa ja tuo uusia tuotteita kattojen parantamiseen kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille.

Kingi Oy rakentaa Nurmijärven tehtaalleen uuden tuotantolinjan, jolla valmistetaan uusia innovatiivisia ruuvituotteita Kingin patentoimalla kolmikerrospinnoituksella. Uusi tuotantolinja on monipuolisuutensa ja pinnoitusmenetelmänsä vuoksi ensimmäinen laatuaan maailmassa.

”Aluksi tuotantoon tulee kaksi uutta ruuvituotetta; KINGI^® saneerausruuvi ja KINGI^® kattoturvaruuvi. Olemme kehittäneet nämä uudet ruuvit, koska haluamme olla suunnannäyttäjänä parantamassa peltikattojen kokonaislaatua ruuvi kerrallaan. Haluamme myös investoida kotimaiseen tuotantoon ja siksi lisäsimme ruuvien valmistuskapasiteettia Nurmijärvellä”, kertoo Kingi Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehtola.

KINGI^® saneerausruuvi jatkaa vanhan peltikaton käyttöikää vuosikymmeniä

Kattopeltejä on asennettu kymmeniä vuosia huonosti korroosiosuojatuilla ruuveilla ja nauloilla, jotka ovat nyt ruosteessa ja joista osa on alkanut vuotaa aiheuttaen ongelmia kiinteistöille. Pelkästään Suomessa näitä peltikattoja on arviolta satoja tuhansia. Monissa tapauksissa pelti on vielä ehyt ja samoin alusrakenteet, jolloin järkevintä olisi vaihtaa vain ruuvit. Vanhaan reikään ei ole kuitenkaan voinut laittaa tavallista kateruuvia, sillä se ei saa siitä enää kunnon otetta eikä tiivistä kunnolla vanhaa reikää.

”Markkinoilla halutaan kustannustehokkaita ja pitkäikäisiä ratkaisuja katoille. Saneerausruuvia ovat kysyneet meiltä sekä kuluttajat että kattohuoltoja tekevät ammattilaiset, jotka näkevät uudessa tuotteessa myös kokonaan uuden liiketoimintamahdollisuuden. KINGI^® saneerausruuvin ansiosta enää ei koko kattoa tarvitse vaihtaa vaan vanhan peltikaton käyttöikää voidaan jatkaa vuosikymmeniä pelkästään ruuvien vaihdolla. Saneerausruuvin toimitukset olemme luvanneet aloittaa alkukesästä 2018”, Lehtola jatkaa.

Uuden KINGI^® saneerausruuvin kierreosa on tavallista paksumpi, joten se kiinnittyy pitävästi entiseen ruuvinreikään. Ruuvia saa kahden pituisena, jotta kiinnittäminen onnistuu vanhan ruuvin paikalle, olipa se profiilin pohjalla tai harjalla. KINGI^® saneerausruuvin aluslevy on myös suurempi halkaisijaltaan, joten se tiivistää vanhan reiän pitäväksi, vaikka se olisi laajentunutkin kuten usein on. KINGI^® saneerausruuvi on kolmikerrospinnoitettu kuten isoveljensä KINGI^® kateruuvi ja siinä on samat korroosionesto-ominaisuudet ja takuut.

KINGI^® kattoturvaruuvi tuo peltikaton turvallisuuden nykyaikaan

Suomen katoilta löytyy myös lainsäätäjän määräämät kattoturvatuotteet kuten kattosillat, lapetikkaat ja lumiesteet. Tavallisesti nämä kattoturvatuotteet on tehdasmaalattu saman väriseksi katon kanssa ja ne ovat pääosin kiinnitetty maalaamattomilla putkimiesten käyttämillä LVI-ruuveilla, jotka ruostuvat katoilla nopeasti. Nämä ruuvit ovat myös katkeilleet lumikuorman alla.

”KINGI^® kattoturvaruuvi on ensimmäinen tähän tarkoitukseen kehitetty ja riittävällä korroosionestomaalauksella valmistettu kiinnitysruuvi kattoturvatuotteille koko maailmassa. Markkinoilla olevien harvojen maalattujen LVI-ruuvien maalipinta ei kestä voimaa, joka syntyy asennuksessa. Tämän vuoksi kehitimme uuden patentoidun kannan, joka ratkaisee tämän ongelman. KINGI^® kattoturvaruuvi on myös ensimmäinen maalattu kattoturvaruuvi, joka vastaa korroosiokestävyydeltään kiinnitettävää kokoonpanoa, mikä on myös lainsäätäjän vaatimus kelvolliselle peltikaton kiinnikkeelle,” Lehtola tarkentaa.

Katso aiheesta videoblogi

Näitä kysymyksiä on esitetty usein minulle ja ajattelin vastata niihin blogeissa ja myöskin videoblogeissa.

1. Onko totta, että vain Kingillä on C3-hyväksyntä ja voiko sitä vielä käyttää?

2. Miksi jotkut väittävät, että heidänkin kateruuveillaan on C3-hyväksyntä?

2. Miksi jotkut väittävät, että heidänkin kateruuveillaan on C3-hyväksyntä?

Suomen markkinoilla olevat ruuvitoimittajat hätääntyivät perinpohjin KINGI^® kateruuvin markkinoille tulosta, kun Kingi Oy paljasti kateruuvien kehnon korroosionkestävyyden julkaisemalla ulkopuolisen tahon tekemän korroosiotestin. Vastuullista rakentamista ja hyvää laatua julkikuvissaan korostavat ruuvitoimittajat reagoivat testitulokseen perin oudosti. Sen sijaan, että olisivat ryhtyneet kehittämään tuotteitaan määräykset täyttäviksi, he alkoivatkin esittelemään toinen toistaan ihmeellisempiä väitteitä heillä olevista hyväksynnöistä. Markkina-asemaansa hyödyntäen he ovat onnistuneet hämmentämään kattoammattilaisia katteettomilla lupauksillaan. Olen todella yllättynyt siitä pupun määrästä, mitä he ovat asiakkailleen syöttäneet.

Esimerkiksi yksi ruuvitoimittaja väittää kateruuviaan C3-hyväksytyksi näin: Se markkinoi, että heidän CE-merkityllä ruuvillaan on C3-ilmastorasitusluokkaan oikeuttava ruotsalainen hyväksyntä, jota heidän mielestään voidaan käyttää vastavuoroisuusperiaatteen mukaan myös Suomessa. Totuus kyseisestä sertifikaatista on se, että se ei koske heidän kateruuvia, vaan se on eräälle pinnoitteelle annettu hyväksyntä. Lisäksi tältä ruuvitoimittajalta jäi huomaamatta se, että vastavuoroisuusperiaatetta ei saa käyttää CE-merkityillä tuotteilla. Kyseinen ruotsalainen sertifikaatti ei ole kelvollinen Suomessa, eikä missään muuallakaan EU:ssa, koska kyseisellä tuotteella on CE-merkki, joka pyyhkii yli kaikki kansalliset hyväksynnät (katso edellinen blogi).

Toinen ruuvitoimittaja puolestaan väittää kateruuvinsa C3-kelpoisuuden perustuvan ETA:ssa oleviin testeihin. Totuus on, että ETA ei sisällä korroosiotestausta lainkaan, vaan sen hyväksyntä perustuu standardissa SFS-EN 1993-1-3 esitettyyn korroosionkestävyysluokitteluun. Se ei näille ruuveille ole edes C1, koska ruuvien sinkkipaksuus on vain 7 mikrometriä. Lisäksi tämä ruuvintoimittaja yrittää hämätä kattoalan ammattilaisia kehumalla, että heidän esittämänsä testi on tehty EOTA:n (European Organisation for Technical Assessment) valtuuttamassa korroosiotestauslaitoksessa. Totuus on kuitenkin se, että kyseinen laitos ei ole EOTA:n hyväksymä testauslaitos, minkä tiedon laitos itse on vahvistanut. Lisäksi testauslaitos korostaa, että he eivät ole tehneet kyseiselle ruuville minkäänlaista ilmastorasitusluokka-arviointia, vaan sen on tehnyt ruuvin valmistaja itse.

Totuus on siis se, että KINGI^® kateruuvia lukuunottamatta Suomessa myytävistä peruskateruuveista ei yksikään ole C3-hyväksytty, vaikka ruuvitoimittajat toisin väittävät. Nähtäväksi jää, miten kauan tällaisia kateruuveja saa myydä Suomessa. Ympäristöministeriö tiukensi jo ohjeistustaan omalta osaltaan.

Kuka vastaa siitä, että katolle asennetaan sinne kelpaamattomia standardien vastaisia ruuveja? Tulilinjalle ovat syyttömästi joutuneet kattoasennusliikkeet, jotka ovat uskoneet ruuvitoimittajien paikkaansa pitämättömiä väittämiä. Mielestäni päävastuu on asiakkailleen puppua syöttäneiden ruuvitoimittajien, ja tulevat korjauslaskut tulee osoittaa heille.

Iloista päivää kaikille!

Jari Lehtola Kingi Oy:n toimitusjohtaja

Katso aiheesta videoblogi

Näitä kysymyksiä on esitetty usein minulle ja ajattelin vastata niihin blogeissa ja myöskin videoblogeissa.

1. Onko totta, että vain Kingillä on C3-hyväksyntä ja voiko sitä vielä käyttää?

2. Miksi jotkut väittävät, että heidänkin kateruuveillaan on C3-hyväksyntä?

1. Onko totta, että vain Kingillä on C3-hyväksyntä ja voiko sitä vielä käyttää?

Kateruuvin hyväksyntämenettelyjä eri ilmastorasitusluokkiin (C1-C4) on kaksi:

1: Eurooppalainen CE-menettely
2: Kansallinen hyväksyntä, varmennustodistus

–  CE-menettelyssä kateruuvien CE-merkki perustuu Eurooppalaiseen Tekniseen Arviointiin (ETA). Sen mukaan kaikki yksikerrosmaalatut kateruuvit ovat korkeintaan C1-hyväksyttyjä eli kelpaavat vain sisäkäyttöön. CE-merkin yleistä hyvää mainetta on yritetty käyttää myös ruuvien hyväksyntänä, mutta kateruuvissa CE-merkki osoittaakin ruuvin käyttökelvottomuutta katolla, koska C1-luokitus antaa luvan käyttää sitä vain kuivassa sisätilassa.

–  Kun kateruuville haetaan hyväksyntää ulkokäyttöön Suomessa (ilmastorasitusluokat C2-C4), ainoa tapa on käyttää kansallista hyväksyntää. Se on rakennustuotteiden tuotehyväksyntälain mukainen varmennustodistus (aiemmin varmennettu käyttöseloste).

Totta on, että Suomessa C3-ilmastorasitusluokkaan on myönnetty vain yksi varmennettu käyttöseloste (nykyisin varmennustodistus) hiiliteräksestä valmistetulle ja maalatulle kateruuville. Ympäristöministeriön mandaatilla Teräsrakenneyhdistys (TRY) on vuonna 2012 myöntänyt tämän kyseisen varmennetun käyttöselosteen Jorma Kinnusen patentoimalle kateruuville, josta tuli Kingi Oy:n myötä KINGI^® kateruuvi vuonna 2014. Se on Suomessa ainoa kateruuveille koskaan C3 -ilmastorasitusluokkaan myönnetty hyväksyntä. Kingi on ainut kateruuvi jolle on myönnetty C3-hyväksyntä, eli sen kestävyys on virallisesti arvioitu riittäväksi vähintään ilmastorasitusluokkaan C3. Tässä yhteydessä on syytä tarkentaa, että C3-hyväksyntä on myös ruostumattomasta teräksestä tehdyllä kateruuvilla, mutta sen käyttöön vesikatolla liittyy lukuisia riskejä. Niistä varoittavat teräsrakennestandardit, jotka käytännössä kieltävät sen käytön vesikatoilla.

C3-hyväksyntä myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan ja totta on, että Kingin viisivuotiskausi tuli täyteen syyskuussa 2017. Valitettavasti uusia hyväksyntöjä ei myönnä nyt kukaan, koska laki muuttui ja uuden lain mukaista hyväksyntämenettelyä ei ole vielä olemassa. Mutta ei hätää, sillä Kingille myönnettyä varmennettua käyttöselostetta voidaan edelleen käyttää rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. Uuden tuotehyväksyntälain mukaan se onkin nyt ainut virallinen tapa osoittaa kelpoisuus. Kingille myönnetyn C3-hyväksynnän perusteella Kingi kateruuvia voi edelleen turvallisesti käyttää ulkona ilmastorasitusluokassa C3.

Totta on, että KINGI^® kateruuvi kestää puolueettoman testilaitoksen mukaan myös ankarampaa C4-ilmastorasitusta. Ja tiedoksi teille, että olemme käynnistäneet VTT:n kanssa uuden C4-hyväksynnän hankkimisen. Siitä kerromme myöhemmin lisää.

Ja tärkein totta on se, että KINGI^® kateruuvissa on aina yhtä hyvä korroosionkestävyys (kolmikerrospinnoitus) kuin parhaissa kattopelleissä. Siksi se on ainoa kelvollinen kateruuvi Suomessa käytetyille tehdasmaalatuille kattopelleille, jotka myös ovat kolmikerropinnoitettuja. Suomessa pitää kelpoisten rakennustuotteiden valinnassa noudattaa olemassa olevia standardeja, tärkeimpinä SFS-EN 1090-2 ja SFS-EN 1993-1-3. Tähän on Ympäristöministeriökin puuttunut terävöittämällä ohjeistustaan tänä vuonna.

Seuraavassa blogissani vastaan kysymykseen 2. Miksi jotkut väittävät, että heidänkin kateruuveillaan on C3-hyväksyntä?

Iloista päivää kaikille!

Jari Lehtola, Kingi Oy:n toimitusjohtaja

Katso aiheesta videoblogi

Ympäristöministeriö terävöitti maaliskuussa 2017 teräsrakentamisen ohjeistusta, kun se julkaisi Suomen Rakentamismääräyskokoelmaan liittyvän teräsrakenteiden lujuutta ja vakautta koskevan ohjeistuksen. Koska uusi ohjeistus on rakentajille selkeä käsky noudattaa standardeja ja määräyksiä, arvioin tätä ohjeistusta kateruuvin osalta tarkemmin ja jaan huomioimani asiat myös teille.

Merkille pantavin seikka on se, että ohjeistus kieltää aiempaa selvemmin vielä käytössä olevien, helposti ruostuvien kiinnikkeiden käytön, koska ohjeistuksessa vaaditaan myöskin kaikkien SFS-EN 1993-1-3 liitteiden noudattamista. Tämä koskee myös standardin liitettä B, joka on ainut standardin-osa, joka käsittelee kiinnikkeiden korroosionkestävyyttä ilmastorasituksessa. Kyseisen liitteen käyttö on uuden katon ja kattoremontin tekijän kannalta tärkein huomioitava muutos.

Liitteestä B käy selväksi, että alle 8 mikrometrin sähkösinkityksellä olevia kateruuveja ei luokitella mihinkään ilmastorasitusluokkaan eli ne eivät sovellu ulkokäyttöön. Liitteessä ei mainita ollenkaan maalattuja kateruuveja, joten niitä ei voida arvioida liitteen mukaan, vaan niiden korroosionkestävyys on osoitettava jollakin muulla tavalla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki markkinoilla olevat CE-merkityt kateruuvit ovat korkeintaan sisäkäyttöön kelpaavia, eikä niitä voi asentaa ulkokäyttöön.

Liitteessä B nostetaan esille myös rosteriruuvien käyttöön liittyvät riskit ja ongelmat. Rosteri ja hiiliteräs eivät saa olla kontaktissa toisiinsa, jos ne ovat korroosiorasituksessa. Vesikatolla rosteri on siis käytännössä poissuljettu vaihtoehto, eikä sitä kyllä meillä käytetäkään.

Rosteriruuveja koskien liitteessä on seuraavat mielenkiintoiset huomautukset:

Huomautus c: Jos pellin alla oletetaan olevan vähintään ilmastorasitusluokka C3, on rosteriruuvilla käytettävä eristävää prikkaa myös pellin alla (huom. mitenkähän sellainen asennetaan pellin alle?)

Huomautus (X): Jos pellin ja ruoteen/koolauksen väliin joutuu vettä, ei rosteri ole suositeltava materiaali, koska silloin korroosiorasitus ei ole ilmastorasitus, vaan hyvin monimutkainen sekoitus erilaisia korroosiorasituksia.

Silloin, kun liite B on laadittu, ei vielä ollut eri maalausjärjestelmien ilmastorasitusluokkia vertailevia standardeja. Vuonna 2010 tuli voimaan standardi (DIN 55634), jossa luokitellaan maalipinnoitejärjestelmät eri ilmastorasitusluokkiin, jonka mukaan kattopellit myös pinnoitetaan. Kyseisen standardin mukaan KINGI^® kateruuvin maalausjärjestelmä luokitellaan vastaavaksi Greencoat Puralin kanssa. Molemmat luokitellaan ilmastorasitusluokkaan C4 (H).

Uudessa ohjeistuksessa tulee myös selkeästi esille, millainen hyväksytyn (kelpoisen) kateruuvin pitää olla. Toteutusstandardin SFS-EN 1090-2 kohdassa 5.6.1. sanotaan, että ”liittimien, kiinnittimien ja tiivisteellisten aluslaattojen tulee vastata korroosionkestävyydeltään kiinnitettäviä kokoonpanoja.”

Koska kattoremonteissa käytettävä pelti on vähintään C3- tai C4 -ilmastorasitusluokkaan valmistettua kolmikerrospinnoitettua hiiliterästä, tarkoittaa ohjeistus käytännössä sitä, että myös kateruuvin on oltava kolmikerrospinnoitettua hiiliterästä ja pinnoitejärjestelmän tulee olla vähintään C3- tai C4-ilmastorasitusluokkaan kelpoinen.

Suosittelen tutustumaan Ympäristöministeriön ohjeistukseen. Maalipinnoitettuja katto- ja seinäpeltejä ja niiden kiinnikkeitä koskevat standardit ovat SFS-EN 1993-1-3 ja SFS-EN 1090-2. Ohjeita sovelletaan, kun teräsrakenteet suunnitellaan standardien SFS-EN 1993 ja niitä koskevien kansallisten liitteiden mukaan, ja kun ne toteutetaan standardin SFS-EN 1090-2 mukaan.

 Toteutusstandardi SFS-EN 1090-2

•  Kohta 5.6.1: ”Liittimien, kiinnittimien ja tiivisteellisten aluslaattojen tulee vastata korroosionkestävyydeltään kiinnitettäviä kokoonpanoja.”
• Kohta 10.4: ”Erilaisten metallisten materiaalien, esim. ruostumaton teräs ja alumiini tai rakenneteräs tahatonta kosketusta toisiinsa tulee välttää”.

 Suunnittelustandardi SFS-EN 1993-1-3

•  ”Standardin SFS-EN 1993-1-3 osalta noudatetaan tässä standardissa esitettyjä suositusarvoja ja kaikkia tämän standardin liitteitä, ellei kyseisessä kansallisessa liitteessä toisin esitetä.”

Kesällä 2016 porilainen rakennusalan yrittäjä, insinööri Seppo Kaarnamo huomasi, että hänen valvomallaan kattotyömaalla käytettiin aikaisemmasta poikkeavaa kateruuvia. Hämeen Laaturemontti esitteli Kaarnamolle uuden, rakennusmääräykset täyttävän ja ulkokäyttöön ainoana Suomessa hyväksytyn kateruuvin. Se oli Kingi. Kateruuvin ominaisuudet vakuuttivat Kaarnamon siinä määrin, että hän halusi sen ehdottomasti omaan tulevaan projektiinsa; ystävänsä, rakennusalalta jo eläkkeelle jääneen Seppo Saarivirran kodin uudelle katolle.

Kesällä 2017 Saarivirran katolla Porin Ulvilassa komeilee kiiltävä, musta kateruuvi poikineen. Ruukin pellissä kruunupäiset kannat ovat tunnistettavia, Sepot saivat katolleen ruuvien kingin. “Tätä ei voi muuta kuin suositella, tämä on ainoa mikä toimii”, toteavat rakennusalan ammattilaiset yhdestä suusta. “Asennus on erittäin helppoa, kun teräväkärkinen Kingi porautuu juuri siihen kohtaan mihin se halutaan, myös kauempaa kurkottaessa. Se ei luisu oikealle eikä vasemmalle, joten peltiin ei tule ylimääräisiä, myöhemmin ruostuvia naarmuja. Kingi ei myöskään lastua, vaan sujahtaa kahdenkin pellin läpi oikein helposti”, Kaarnamo kehuu. “Porakärkiruuveissa on se huono puoli, että kun se poraa reikää, niin se poraa myös sinne kiinnityspohjapuuhun, joten se heikentää ruuvin ylösvetolujuutta. Kingi ei poraa materiaalia pois, joten sen kiinnittyminen on parempaa”, Kaarnamo lisää.

Miehet saivat kateruuvit suoraan Kingin tehtaalta Nurmijärveltä, ja asiakaspalvelu saa heiltä vuolasta kiitosta. Asennus sujui vaivattomasti, ja valmista tuli etuajassa. Kateruuvien mukana tulee Kingin kantoihin sopiva asennuspää, jossa ruuvit pysyvät vauhdikkaammassakin menossa. Tämän mahdollistaa myös itse ruuvien hieman korkeampi kruunuosa, jota miehet pitävät erityisen hyvänä. “Ja onhan se hienon näköistä, kun ruuvit ovat mustia nyt seuraavat 20 vuotta. Ilman Kingejä olisi niitä ruosteisia päitä näkyvissä jo kymmenen vuoden päästä”, Saarivirta iloitsee.

Helppo asentaa, lastuamattomuus, hyvä pitolujuus ja kattavat takuut. Näillä sanoilla miehet kuvailevat Kingiä. Kolmikerrospinnoitetun, kattopellin kanssa yhtä pitkään kestävän KINGI^® kateruuvin kanssa ei tarvitse pelätä ruostumista tai vuotoriskejä. “Tämä on ehdoton peli”, huikkaa Saarivirta vielä lopuksi.

Yli 10 000 KINGI^® kateruuveilla toteutettua kattoremonttia on komea luku ja näitä hyväksytysti kiinnitettyjä kattoja valmistuu kymmenittäin lisää joka päivä. Ja tämä on vasta alkua. Tavoitteemme on, että kaikki Suomen peltikatot kiinnitetään rakennusmääräysten mukaisesti. Ei enää määräystenvastaisia ruuveja ja ruostetta, vaan pelkästään kestävillä kateruuveilla kiinnitettyjä peltikattoja. Uskomme, että rakentamisen laatu Suomessa paranee, vaikkapa katto kerrallaan.

Rakennusmääräysten mukaan peltikaton lainmukainen asennus edellyttää, että kateruuveilla on yhtä hyvä korroosiokestävyys kuin kattopelleillä. Tämä tarkoittaa sitä, että peltikaton asentamista koskevan standardin (SFS-EN 1090-2) mukaan Suomessa tyypillisessä C3-ilmastorasitusluokassa käytetty kattopelti on kiinnitettävä yhtä hyvän korroosiokestävyyden omaavalla C3-hyväksytyllä kateruuvilla, joita on vain yksi Suomessa.

Onneksi markkinoilla on tämä yksi, joka täyttää nykyiset määräykset peltikaton kiinnittämisestä. Kotimainen, Nurmijärvellä valmistettu KINGI^® kateruuvi on ainoa C3-hyväksytty maalattu hiiliteräsruuvi täyttämään peltikaton asentamista koskevan standardin vaatimuksen. Teimme määräysten noudattamisesta myös helppoa tekemällä ruuvin, joka on muita helpompi ja nopeampi asentaa. KINGI^® kateruuvia asennettaessa pellin pinnalle ei synny porausjätettä eikä naarmuja, jolloin myös pellin takuut ja ulkonäkö säilyvät.

Uskomme, että kaikki toimijat haluaisivat tehdä määräysten mukaisia kattoja. Harmittavasti liikkeellä on väärää tietoa kateruuveista ja niiden hyväksynnöistä, jolloin laadukkaita peltejä asennetaan määräystenvastaisesti yksikerrosmaalatuilla, vain sisäkäyttöön kelpaavilla kateruuveilla, jotka ruostuvat liian nopeasti.

Me haluamme tehdä osamme, jotta väärästä tiedosta johtuvat rakentamisen laatuongelmat saadaan kitkettyä markkinoilta. Tule sinäkin mukaan talkoisiin tutustumalla tosiasioihin ja jakamalla niitä. Vastuullisesti toimimalla saamme laadun paranemaan. Aikuisten oikeasti hyväksyttyjä tuotteita on turvallinen myydä ja ostaa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Suomen lakien ja Euronormien mukainen peltikaton kiinnitys on helppo tunnistaa sen kruunusta.

Katso miten Kingi toimii asennuksessa »
Katso miten Kingi selvisi korroosiotestissä »

Jatkuvat rakentamisen laatuongelmat johtuvat osittain siitä, että rakennustuotteista annettu tieto on osin harhaan johtavaa. Varsinkin ulkolaisilla rakennustuotteilla tämä on tavallista. CE-merkkiä tulkitaan väärin ja kelvottomia tuotteita parannellaan virheellisillä hyväksynnöillä Nokian Renkaiden ja Volkkarin tapaan. Rakentamisen laadun parantamiseksi tarvitaan nyt faktoja perättömien myyntiväittämien sijaan.

Rakentamista koskeva lainsäädäntö sanoo selvästi:

– Rakennustuotteiden on oltava rakennuskohteeseen hyväksyttyjä.
– Rakentaja on vastuussa tuotteiden kelpoisuudesta.
– Rakennustuotteiden on oltava rakennusta koskevaan ilmastorasitukseen sopivia. Ja koska yli 80% Suomen asuin-, teollisuus- ja toimistorakentamisesta on ilmastorasitusluokassa C3, niin Suomessa rakennustuotteiden tulee olla C3-ilmastorasitukseen hyväksyttyjä.

Rakentamista koskevat standardit sanovat selvästi:

– Teräsrakenteiden (käsittää myös peltikatot ja -seinät) kokoamista koskevassa standardissa SFS-EN 1090-2+A1, kohdassa 5.6.1. sanotaan selvästi: ”Liittimien, kiinnittimien ja tiivisteellisten aluslaattojen tulee vastata korroosiokestävyydeltään kiinnitettäviä kokoonpanoja.”
– Koska kiinnitettävä pelti on aina vähintään C3-ilmastorasitusluokkaan valmistettua kolmikerrospinnoitettua hiiliterästä, on myös kateruuvin oltava kolmikerrospinnoitettua hiiliterästä ja vähintään C3-ilmastorasitusluokkaan hyväksytty.

Rakennustuotteen hyväksyntä Suomessa osoitetaan seuraavasti:

– Hyväksyttävyyden voi osoittaa joko CE-merkillä tai SUOMALAISELLA kansallisella hyväksynnällä, joka kateruuvilla on Varmennustodistus ja aiemmin Varmennettu Käyttöseloste. Varmennustodistusta kateruuville ei voi kukaan myöntää tällä hetkellä, joten on pärjättävä Varmennetulla Käyttöselosteella.
– Jos kelpoisuus on osoitettu CE-merkillä, on rakentajan varmistettava erikseen CE-merkittyjen tuotteiden sopivuus suomalaiseen rakentamiseen, sillä CE-merkityn tuotteen suoritustasoilmoituksessa (DoP) ei ole ilmoitettu välttämättä kaikkia niitä olennaisia ominaisuuksia, joita tuotteelta vaaditaan Suomessa. Tämä koskee erityisesti ulkomaisia tuotteita. HUOM. CE-merkki ei ole laatu- eikä turvallisuusmerkki, eikä kateruuvien osalta kukaan valvo sen käyttöä aktiivisesti.
– Jos valmistaja on hankkinut kateruuvilleen ETAn avulla CE-merkin, ei siihen voi kansallisilla hyväksynnöillä tai itse keksien ”lisäillä” ominaisuuksia. Kaikki markkinoilla olevat kateruuvit, joilla on ETA ja CE-merkki, ovat hyväksyttyjä vain ilmastorasitusluokkaan C1 (sisäkäyttöön).

Kotimaisen Kingi® kateruuvin antamat lupaukset perustuvat totuuteen:

Totuus 1: Kingi® on ainoa kateruuvi, jolle on Suomessa virallisesti myönnetty C3-hyväksyntä. Suomen Teräsrakenneyhdistys on Ympäristöministeriön mandaatilla myöntänyt jo 2012 Kingi ® kateruuville hyväksynnän C3-ilmastorasitusluokkaan.

Totuus 2: Kingi® kateruuvi on ainoa kolmikerrospinnoitettu kateruuvi. Kingi® kateruuvin C3-hyväksyntä ja ruuvin hyvä korroosiokestävyys perustuvat Kingin innovaatioon ja sen patentoimaan kolmikerrospinnoitusmenetelmään. Patentin tehtävä on suojata valmistajan tuoteinnovaatiota ja antaa tuotteelle yksinoikeus markkinassa.

Totuus 3: Kingi® on ainoa yli 20 vuotta ruostumatta kestävä kateruuvi. Hamk:n korroosiotestitulokset osoittavat, että kolmikerrospinnoitettu Kingi® kateruuvi on ainoa maalattu hiiliteräsruuvi, joka tulee kestämään katolla yhtä pitkään kuin C3-kattopelti. Testi näyttää myös, että yksikerrospinnoitus ei ole riittävä ulkokäyttöön tarkoitetulle kateruuville.

Totuus 4: Kingi® kateruuvi on ainoa kateruuvi, jolle myönnetään kattavat takuut. Kingi Oy antaa Kingi® kateruuveilleen kirjallisen takuun, joka takaa ruostumattomuuden 20 vuodeksi, vuotamattomuuden 30 vuodeksi ja poikkiruostumattomuuden 50 vuodeksi.

On valitettavaa, että rakentaja ja rakennuttaja joutuvat Suomessa itse selvittämään, mitkä rakennustuotteiden toimittajien lupaukset ovat totta ja mitkä taas harhaanjohtavaa markkinointisoopaa. Rakentamisessa väärän tiedon jakamista ei pitäisi sallia missään muodossa. Toimittamalla työmaille tuotteita, joiden kestävyys ei olekaan luvatun mukainen, vaarannetaan rakennusten elinkaari ja turvallisuus sekä pilataan kaikkien hankkeeseen osallistuvien suunnittelijoiden, valvojien ja rakentajien uskottavuus.

Rakennusten suunnittelijoilla ja valvojilla on merkittävä osavastuu siitä, että peltikaton kiinnikkeet ovat määräysten mukaiset ja kelpoiset suunniteltuun käyttöön. Varminta ja helpointa on käyttää sellaisia ruuveja, jotka ovat kyseiseen käyttöön Suomessa virallisesti hyväksyttyjä. (Varmennettu Käyttöseloste TRY – 118 – 2012)

Asentamista koskevassa standardissa SFS-EN 1090-2+A1 ohjeistetaan asennusta seuraavasti:
Kohta 5.6.1.; ”Liittimien, kiinnittimien ja tiivisteellisten aluslaattojen tulee vastata korroosiokestävyydeltään kiinnitettäviä kokoonpanoja.” Tämä tarkoittaa sitä, että  kolmikerrospinnoitettu hiiliteräspelti on kiinnitettävä kolmikerrospinnoitetulla hiiliteräsruuvilla.
Kohta 10.4.; ”Erilaisten metallisten materiaalien, esim. ruostumaton teräs ja alumiini tai rakenneteräs tahatonta kosketusta tulee välttää.” Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että hiiliteräspeltiä ei saa kiinnittää ruostumattomasta teräksestä valmistetulla ruuvilla.

Voimassa olevien rakennusmääräysten perusajatus on, että samassa käyttökohteessa olevat tuotteet omaavat samat elinkaaret, eli kestävät yhtä pitkään samalla kunnossapidolla. Esimerkiksi katolle suunniteltu kolmikerrospinnoitettu kattopelti (esim. SSAB:n Nova tai Ruukin Pural®) pitää asentaa kolmikerrospinnoitetulla kateruuvilla ja molempien tuotteiden tulee olla hyväksytty vähintään C3 -ilmastorasitusluokkaan Suomessa. Monet nykyisistä käytössä olevista kateruuveista ovat yksikerrospinnoitettuja ja täyttävät vain C1 -ilmastorasitusluokan, toisin kuin KINGI^® kateruuvi.

Rakennusmääräyksiä ja standardiohjeita täyttämään on nyt kehitetty patentoitu kolmikerrospinnoitettu C3-hyväksytty kateruuvi, kotimainen KINGI^® kateruuvi.

Moni asiantuntijakin on ollut siinä luulossa, että markkinoilla olevat ETA-hyväksytyt ja CE-merkityt ruuvit täyttävät edellä mainitut korroosiokestävyysvaatimukset. Tätä väärää käsitystä ovat tukeneet myös useat ruuvitoimittajat. Ja valitettavasti he edelleen toimittavat työmaille ruuveja, jotka eivät anna luvattua korroosiosuojaa. Tukes tutkii parhaillaan ruuvivalmistajien ja maahantuojien harhaanjohtavaa CE-merkkiin perustuvaa markkinointia.

Vastaisuudessa rakennesuunnitelmien ohjeistuksessa on määriteltävä peltien lisäksi myös niiden kiinnittämiseen käytettävät kiinnitystarvikkeet tarkemmin. Valitettavasti C3 ei riitä määritelmäksi, sillä markkinoilla on vielä tuotteita, joissa on virheellisesti C3-tunnukset.

Kun haluat suunnittelijana varmistaa, että suunnittelemasi kohteen kiinnitys tehdään C3-hyväksytyllä kateruuvilla, merkitse suunnitelmiisi seuraava lause: Kiinnittämiseen käytettävä Kingi kateruuveja (TRY-118-2012).

Lue lisää:

RT-kortti

HAMK Kateruuvitesti

HAMK C4-lausunto

Varmennettu käyttöseloste

Kun johonkin asiaan tottuu, sitä lakkaa kyseenalaistamasta. Esimerkiksi peltikatto on mielikuvissamme kestävä ja helppohoitoinen, mutta harmittavan usein ruostuvat kateruuvit aiheuttavat ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Kyllähän kateruuvienkin tulisi kestää yhtä pitkään kuin kattopelti, jolloin voitaisiin oikeasti puhua kestokatteesta.

Tähän asti sellaisia kateruuveja ei yksinkertaisesti ole ollut tarjolla, ellei oteta lukuun harvemmin käytettyjä, kalliita rosterikateruuveja. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut ruuvit eivät kuitenkaan poista kattoremontin uhkaa, sillä katon altistuessa vedelle ne muodostavat pellin kanssa galvaanisen parin ja heikompi kattopelti alkaa ruostua ruuvin ympäriltä.

KINGI® kateruuvien tuotekehitys perustuu oivallukseen, että tarvitaan ruuvi nimenomaan kolmikerrospinnoitetun pellin kiinnittämiseen. Tehokkaasti korroosiolta suojaava, patentoitu kolmikerrospinnoitus ja veden kertymistä estävä kannan muoto tekevät Kingeistä todellisia kestokateruuveja, joiden elinkaari on yhtä pitkä kuin markkinoiden parhailla kattopelleillä.

Kestokateruuveilla kiinnitetylle peltikatolle tulee vain noin 100 euroa enemmän hintaa kuin katolle, joka on kiinnitetty vielä yleisesti käytetyillä yksikerrosmaalatuilla ruuveilla. KINGI® kateruuvi on sijoitus, joka kannattaa tehdä jo kattoa asennettaessa. Näin mielikuva kestävästä peltikatosta toteutuu myös käytännössä.

Ruostuviin ruuveihin ei enää tarvitse tyytyä, kun on olemassa kestokateruuvi.

Tuskin kukaan tietoisesti haluaa rakentaa tai remontoida taloonsa kattoa, joka ei kestäkään. Tietämättömyys tai väärässä paikassa säästäminen pakottaa kuitenkin tekemään korjaustoimenpiteitä katolla jopa muutaman vuoden jälkeen.

Kattopelleille on jo pitkään saanut takuun korroosiokestävyydestä, mutta käytössä olleita yksikerrosmaalattuja kateruuveja on jouduttu ruostumisen ja kattovuotojen takia vaihtamaan, vaikka katto muuten olisi kunnossa. Nyt on kuitenkin onnistuttu kehittämään kestokateruuvi, jolle pystytään antamaan kattopeltiä vastaava takuu. Kotimaisen KINGI^® kateruuvin innovatiivinen muoto ja patentoitu kolmikerrospinnoitus takaavat, että peltikaton heikko kohta ei enää ole kateruuvi.

Kingi Oy:n automatisoitu pinnoituslinjasto mahdollistaa kustannustehokkaan tuotannon. Se tarkoittaa, että jokaisella on mahdollisuus hankkia taloonsa kestävä katto ympäristöä ja taloudellisia resursseja säästäen.

Sijoittamalla kestokateruuveihin asennusvaiheessa vain 100 euroa* enemmän talon omistaja saa peltikaton, jonka ruuvitkin kestävät takuuvarmasti ruostumatta seuraavat 20 vuotta. Siis hyvin pienellä lisähinnalla vältytään kokonaan halpojen ruostuvien ruuvien harmeilta ja niiden aiheuttamilta moninkertaisesti maksavilta korjaustöiltä. Lisähinta huolettomista vuosista on todella pieni koko peltikaton kustannuksissa, jotka materiaalit ja asennustyö huomioiden ovat noin 12 000 euroa.

Paras katto on myös huolettomin.

*Hintalaskelma perustuu keskimääräiselle katon koolle, joka on 150 m². Kattopeltien asennukseen käytetään pääty- ja harjapellit mukaan lukien 8 – 10 ruuvia neliömetrille. Menekki on tällöin 1200 – 1500 kateruuvia. KINGI^® kateruuvin ohjevähittäishinnan 14,90 €/100 kpl mukaan esimerkkikaton ruuvien hinnaksi tulee 178,80 € – 223,50 €, mikä on keskimäärin vain 100 euroa enemmän kuin yksikerrosmaalatuilla ruuveilla

KINGI® kateruuvin ylivertaisuuden peltikaton kiinnityksessä voi pelkistää yhteen sanaan: huoleton.

Oikein asennetun peltikaton huoltoväli on hyvinkin 25 vuotta. Sen saavuttaa, kun katto on huolella suunniteltu ja katolle on valittu parhaat materiaalit. Paras katemateriaali on kolmikerrospinnoitettu kattopelti, jonka korroosiokestävyys on taattu. Paras on normaalikiiltoinen pelti, joka peseytyy itsestään eikä kerää jäkälää.

Huolettoman katon viimeistelevät oikein valitut kateruuvit, joiden pinnoitus vastaa korroosiokestävyydeltään kattopellin pinnoitusta. Kolmikerrospinnoitteiselle kattopellille oikea valinta on kolmikerrospinnoitettu kateruuvi. Näin vältytään yksikerrosmaalattujen kateruuvien ennenaikaiselta ruostumiselta, niiden aiheuttamilta vuotoriskeiltä ja rumilta ruostejäljiltä sekä lopulta ruuvien kalliilta vaihtamiselta.

KINGI® kateruuvin ylivertainen kestävyys perustuu kolmikerrospinnoitteen lisäksi mallisuojattuun kannan rakenteeseen: kruunumainen kanta ei kerää vettä, joka ruostuttaisi ruuvia. Kannan kruunumainen muoto on tarkoituksenmukaiseksi suunniteltu, vesi valuu sakaroiden väleistä pois ruuvin kannasta. KINGI® kateruuvi on myös hyvin porautuva, mikä tarkoittaa paitsi ketterää työskentelyä, myös asennusvaiheessa pellin pintaan mahdollisesti syntyvien naarmujen minimoimista.

Kerran kunnolla tehty kestää huoletta seuraavalle sukupolvelle. Tiesitkö, että katon kokonaiskustannuksissa KINGI® kateruuvin hintaero helposti ruostuviin yksikerrosmaalattuihin ruuveihin on todella pieni – alle yhden prosentin?

Hyvin yleisesti puhutaan korroosion estämisestä, mutta kyllä kyse on ennemminkin korroosion jarruttelusta. Onneksi katolle ei tarvitse ihan jatkuvasti könytä, sillä peltikatolla tarvittavien jarruttelutoimien aikaväli voi olla yli 20 vuotta, jos katto on hyvin suunniteltu ja asennettu.

Yleensä jarruttelutoimissa yritetään estää vesikontakti maalilla tai käytetään hallitusti uhrautuvaa suojametallia, yleisimmin sinkkiä. Tehokkaimmissa toimissa käytetään molempia.

Miten korroosiota hidastetaan maalaamalla

Jos teräksen pinnalla ei ole vettä, korroosiota ei ole. Maalikerroksella yritetään estää veden pääsy metallipintaan. Käytännössä se ei sitä tee, vaan ainoastaan hidastaa veden pääsyä metallin pintaan. Vesimolekyyli on niin pieni vimpula, että se pujottelee maalin mikroskooppisissa huokosissa. Kun sen tosiasian tietää, tajuaa myös metallipinnan hyvän esikäsittelyn ja toimivan pohjamaalin merkityksen. Niillä hidastetaan vimpuloiden menoa ja pidetään niitä kurissa, kun ne pääsevät metallipinnalle.

Jos haluat tehdä maalauksen hyvin, on syytä tietää:

• Mitä parempi tartunta maalilla on metalliin, sitä parempi. Siksi laitetaan pohjamaali.
• Mitä paksumpi maalikerros on, sitä parempi – kohtuuden rajoissa.
• Kaksi ohuempaa kerrosta on parempi kuin yksi paksu: vesimolekyylivimpuloilla on hankalampi reitti.
• Mitä paremmat korroosionjarrutteluaineet esikäsittelyssä ja erityisesti pohjamaalissa on, sitä parempi.
• Mitä tiiviimpää kamaa maali on, sitä vaikeampaa vesivimpuloiden on päästä läpi.
• Mikä ilmastorasitusluokka rakennuksen ympäristössä ja lähistöllä on => oikea maalisysteemi. Suomessa C3-kestävyys riittää.
• Maaleilla on jokin elinkaari ja sen mukainen uudelleenmaalaustarve. Tee ajoissa, niin pääset vähemmällä.

Miten korroosiota hidastetaan sinkin avulla

Usein teräspintaa ei pystytä suojaamaan riittävän turvallisesti yksistään maalilla, jolloin käytetään teräksen puolesta uhrautuvaa metallia. Sinkki suojaa terästä useimmissa luonnon ympäristöissä hyvin ja toisaalta se itse syöpyy normaalissa ilmastorasituksessa hitaasti. Siksi se on oiva apuri.

Jos sinkittyyn teräspintaan syntyy teräkseen asti ulottuva vaurio, teräs ja sinkki muodostavat veden läsnä ollessa galvaanisen parin. Sinkki liukenee hitaasti suojaten terästä ruostumiselta. (kuva alla)

Sinkki suojaa vain silloin, kun sillä on vesi- ja sähkökontakti teräkseen. Ilmankosteuden pienenpienet pisarat eivät kykene muodostamaan yhtenäistä vesisiltaa sinkin ja teräksen välille, siksi esimerkiksi jo 80 %:n ilmankosteus ilman näkyvää vettä aiheuttaa ruostehuntua vaurioituneen teräksen pintaan. Tällöin hyvin kevyt ruostuminen tapahtuu hengettömien ja toisiinsa koskemattomien ilmankosteuspisaroiden alla. Korroosionopeus on silloin melko olematon ja ongelma enemmän ulkonäöllinen (= ruosteen väri) kuin rakenteellinen (= pellin syöpyminen).

Kun käyttää sinkkiä ja maalia viisaasti, voi korroosiota jarrutella sukupolven ajan helposti.

Sana korroosio ei suoranaisesti liity sanaan korruptio, mutta niillä on paljon yhteistä. Molemmat sanat kuulostavat ikäviltä ja molemmat aiheuttavat kansantaloudellista tuhoa. Molempia ilmiöitä voivat ihmiset vähentää ja hidastaa, mutta eivät koskaan kokonaan poistaa.

Korroosio on metalleihin liitetty ilmiö. Puulla vastaava ilmiö on lahoaminen ja muovilla haurastuminen.

Korroosion neljä peruselementtiä

Korroosio perustuu neljän osatekijän yhtäaikaiseen vaikutukseen:

1. On oltava metallipinta, joka on syöpyvä osapuoli (sanotaan epäjalommaksi ja anodiksi)
2. On oltava metallipinta, joka aiheuttaa epäjalomman syöpymistä (sanotaan jalommaksi ja katodiksi)
3. On oltava sähköinen kontakti metallipintojen välillä (useimmiten metallipinnat ovat kiinni toisissaan)
4. On oltava metallipintojen välillä sähköä johtava vesikontakti

Metallit koostuvat pienistä rakeista ja siksi esimerkiksi teräksen pinta on pienten teräsmikrorakeiden (koko 5-50 mikrometriä) mosaiikki. Vierekkäisillä rakeilla on hieman eri jalousaste, mikä aiheuttaa sähköpotentiaalieron. Kun tällaiselle pinnalle kertyy sähköä johtavaa sadevettä, syntyy vierekkäisten mikrorakeiden välille korroosiopari. Epäjalompi mikrorae alkaa syöpyä ja sen päälle syntyy hapettumaa. Teräksellä tätä reaktiotuotetta sanotaan ruosteeksi, kuparilla patinaksi ja sinkillä valkoruosteeksi. Päällä oleva ruostekerros nostaa rakeen jalousastetta, jolloin siitä tulee vuorostaan naapuria jalompi ja vieressä olevat mikrorakeet alkavat syöpyä. Tämä kierre jatkuu niin kauan kuin pinta on märkä tai kaikki metallirakeet ovat loppuun kuluneet.

Useimpien metallien korroosio hidastuu, kun niiden päälle kertyy ruostekerros. Korroosion vauhdin määrää ruostekerroksen tiiveys ja sen kyky vastustaa ympäristön, kuten happaman sateen tai juoksevan veden, aiheuttamaa kulutusta. Ruostekerros voi olla joillain metalleilla lähes näkymätön (esimerkiksi ruostumaton teräs) tai hyvin näkyvä (kupari; ensin tumman ruskea ja myöhemmin vaalean sinivihreä). Joillakin jalometalleilla reaktio voi käytännössä pysähtyä heti alkuunsa.

Sinkki uhrautuu ja suojaa

Korroosiota ei synny, jos joku edellä listatuista neljästä osatekijästä ei ole mukana. Yleensä korroosion etenemistä yritetään hidastaa estämällä vesikontakti. Se voidaan tehdä joko maalilla tai muulla eristeellä. Korroosion etenemistä voidaan myös hidastaa käyttämällä hallitusti uhrautuvaa suojametallia kuten sinkkiä. Koska sinkki pysyy terästä epäjalompana koko ajan, suojaa se terästä omalla hitaalla syöpymisellään.

Kokemuksen kautta on todettu, että yhdistämällä sinkki- ja maalipinnoitteet saadaan ns. duplex -suojaus, joka on enemmän kuin maali- ja sinkkisuojauksen summa. Tämän vuoksi niin rakennus- kuin autoteollisuudessakin käytetään hyvin usein sinkittyä peltiä maalipinnoitteen alla.

Hyvin rakennetun peltikaton pitäisi kestää helposti yli 50 vuotta. Monesti ongelmia aiheuttavat kuitenkin ruostuvat kateruuvit, joiden korroosiokesto ei ole riittävä ulkokäyttöön, vaikka rakennusmääräysten mukaan kateruuvin tulee kestää ruostumatta yhtä pitkään kuin kattopelti.

HAMK:n Ohutlevykeskus testasi maaliskuussa kahdeksan eri valmistajan kateruuvien korroosiokestävyyttä kaupunki- ja teollisuusilmasto-olosuhteissa. Testissä oli mukana uusi C3-hyväksytty kateruuvi vastassaan markkinoilla pitempään olleet CE-merkityt ruuvit.

Suomessa yleisin ilmastorasitusluokka on C3, kaupunki- ja teollisuusilmasto, johon kuuluu noin 80% rakennuksista. Testissä kateruuvit altistettiin näitä ilmasto-olosuhteita parhaiten jäljittelevälle sykliselle suolasumulle. Koeajaksi asetettiin vaativat 1 000 tuntia. Ruuvit kiinnitettiin Ruukin Pural-kattopeltiin, jolla on tunnettu säänkestävyys ja josta voitiin päätellä vertailuaikaa ruuvien korroosiokestävyydelle.

 CE-merkityt ruuvit eivät kestä ulkoilman rasitusta

Kateruuvin korroosiokestävyyteen vaikuttavat sekä ruuvin perusmateriaali että pinnoite. Ensimmäiset CE-merkityt ruuvit alkoivat ruostua kannastaan jo 187 tunnin suolasumualtistuksen jälkeen. Monen CE-merkityn kateruuvin pinnoitus oli täysin pilalla 425 tunnin rasituksen jälkeen.

618 tunnin jälkeen kaikista ruuveista yhtä lukuun ottamatta oli lähtenyt maali ja ne olivat kauttaaltaan ruosteessa eikä niiden testausta voitu enää jatkaa. 1000 tunnin testin jälkeen vain KINGI® kateruuvit olivat täysin käyttökelpoisia. Vain KINGI® kateruuvi on C3-hyväksytty.

1000 tunnin testin jälkeen vain KINGI® kateruuvi oli täysin ruostumaton. Testin lopussa Pural-kattopellin leikkausreunoille oli syntynyt ruostetta. Käytännön kokemukset osoittavat, että vastaavanlaajuista reunakorroosiota syntyy Pural-pinnoitteeseen reilusti yli 20 vuoden käytön jälkeen. Testausaikaa voidaan pitää hyvän kattopellin äärimmäisenä kestoaikana. Testin mukaan KINGI® kateruuvi kestää hyvin kattopellin käyttöiän ja pitempäänkin.

Suomessa kehitetty ja valmistettu KINGI® kateruuvi on ainoa maalattu hiiliteräsruuvi, joka on hyväksytty käytettäväksi kaupunki- ja teollisuusilmastoissa eli ilmastorasitusluokassa C3. HAMK:n testi osoitti, että Kingi-kateruuvit soveltuvat myös vaativampaan C4 ilmastorasitusluokkaan.

Lue tiedote »

Lue testiraportti »

Kymen Kattokeskus Oy testasi KINGI^® kateruuvia nähdäkseen, miten se toimii tositilanteissa. Asennuskohteeksi valikoitui 1970-luvulla rakennettu omakotitalo, jonka katosta löytyy kahta eri kaltevuutta – kaksi vähän loivempaa lapetta ja kaksi vähän jyrkempää.

– Noin 200 neliön katolle tehtiin täysi kattoremontti. Vanha katto purettiin pois ja tilalle tehtiin uusi katto tuuletusrakoineen ja aluskatteineen. Kattopeltinä käytettiin Ruukki Tiilikainen -teräskatetta, kertoo työnjohtaja Jori Sivula Kymen Kattokeskuksesta.

Neljän hengen asennusporukka oli yksimielinen KINGI^® kateruuvin toimivuudesta.

– Alun perin kiinnostuin Kingistä Youtube-videon perusteella, ja kun KINGI^® kateruuveja tarjottiin testattavaksi, halusimme kokeilla. Kaikki tykkäsivät, eikä tullut mitään negatiivista palautetta. Ruuvit olivat tasalaatuisia. Monesti muissa kateruuveissa on vaihtelua jopa samassa laatikossa; mukana on huonompia ja parempia kateruuveja. Jos hakee kateruuvit jostain pulttikaupasta, voi olla että maalipinta lähtee jo asennettaessa eikä ruuvi poraudu kunnolla, vertaa Jori ryhmän kokemuksia kateruuveista.

Kymen Kattokeskus Oy on kymenlaaksolainen kattoremontteihin erikoistunut yritys.

– Teemme kattoremontteja ympäri vuoden ja hyödynnämme työmailla nostureita. Yritys on perustettu vuonna 2007 ja nyt meitä on 35 ammattilaista. Yrityksemme on erikoistunut kattoremontteihin Kymenlaaksossa; meillä on omat asennusryhmät Lahdessa, Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Kotimaisuus niin tekemisessä kuin käyttämissämme tuotteissa on meille tärkeä arvo, joten suomalainen KINGI® sopisi hyvin valikoimaamme, kertoo Jori.

Mitä hyvää asennusryhmä havaitsi KINGI^® kateruuvissa?

– Parasta Kingissä on porautuvuus. Sen poraamisessa ei tarvitse käyttää voimaa. Hyvää on myös se, että KINGI^® kateruuvi pysyy tukevasti istukassa eikä nitkahtele. Kingissä on myös se etu, että se ei lähde piirtelemään pellin pintaan naarmuja, summaa Jori Kingin etuja.

– Otimme KINGI^® kateruuvin valikoimiimme, koska se on ainoa oikeasti ulkokäyttöön hyväksytty kateruuvi. Halusin itse kokeilla ruuvin ennen kuin otin sen valikoimiin, kun ajattelin, että kaikki Kingin lupaukset ovat vain hyvän myyntimiehen puhetta. Mutta KINGI^® onkin oikeasti hyvä ruuvi, minkä kyllä huomaa, kun itse kokeilee. Olemme nyt jakaneet KINGI^® näytepakkauksia asiakasyrityksille, jotta ne pääsevät itse testaamaan. Yksi firma sieltä jo soitteli saman tien takaisin, että he haluavat Kingin käyttöönsä, kertoo yksikönjohtaja Sami Eemola Tuusulan Peltikeskus Oy:sta.

Samilla itsellään on pitkä kokemus myös katoilla työskentelemisestä.
– Minulla oli kattoasennusfirma 10 vuotta, joten kokemusta kateruuveista on kertynyt. Myin firman viime kesänä ja siirryin tiskin toiselle puolelle, tänne Tuusulan Peltikeskukseen. Koen, että omista kokemuksista kattoasentajana ja yrittäjänä on ollut hyötyä myös asiakkaille, jotka painivat samojen huolien ja murheiden kanssa kuin itse aikaisemmin, Sami kertoo.

KINGI^® kateruuvin ominaisuuksista nimenomaan asennettavuus puhuttelee kattoalan konkaria.
– Sen porautuvuus nopeuttaa asennustyötä, kun kaikki lipsumiset ja naarmut jäävät pois. Onhan KINGI^® vähän kalliimpi kuin monet kateruuvit, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että hyvä ja halpa eivät sovi samaan lauseeseen. KINGI^® nostaa jonkun verran kattopaketin hintaa, mutta se kyllä maksaa itsensä takaisin, sillä se ei naarmuta ja se porautuu nopeammin, Sami ynnäilee.

Kingistä on yllättävää taloudellista hyötyä kustannustenhallinnassa ja varastoon sidotun pääoman määrässä.
– Ennen asennusfirman autosta piti löytyä sekä piikkikärkisiä että porakärkisiä kateruuveja kaikissa väreissä. Esimerkiksi puualustassa ei voi käyttää porakärkisiä ruuveja, koska ne korkkaavat helposti, joten tarvittiin piikkikärkisiä ruuveja. Niissä kohdissa, joissa on useampi pelti päällekkäin, piikkikärki ei poraudu, joten tarvittiin puolestaan porakärkisiä ruuveja. KINGI^® korvaa molemmat. Nyt ei tarvita autoon enää muita kuin KINGI^® kateruuveja kaikissa väreissä. On paljon helpompaa, kun ei tarvitse varata niin montaa ruuvisorttia varastoon ja pieneneehän siinä yrittäjällä varaston arvokin, Sami sanoo.

Tuusulan Peltikeskus on palvellut Uudenmaan yksityisiä asiakkaita ja rakennusliikkeitä reilut 20 vuotta.
– Meillä on osaava henkilökunta, jonka kanssa yhdessä kehitämme tätä paikkaa asiakaslähtöisesti. Meidän ukot on ammattilaisia ja niillä on positiivinen asenne työhön ja elämään. Ja asiakkaille meillä on aina lämmin kahvipannu, Sami vinkkaa hymyillen.

Yrityksen valikoimaan kuuluvat kaikki peltikatolla tarvittavat tavarat kateruuveista kattopelteihin, -listoihin ja -turvatuotteisiin. Yritys profiloi itse myymänsä kattopellit.
– Meiltä saa kaikki peltikattotarvikkeet nopeasti ja varmasti. Myymme vain laatutuotteita, joten KINGI^® on kuin yhtä perhettä meidän muiden tuotteiden kanssa, iloitsee Sami.

Peltikatteet ja niiden kiinnikkeet ovat jatkuvasti säiden armoilla. Peltikattoja on kiinnitetty joko nauloilla tai ruuveilla. Huonosti pinnoitettu kiinnikkeen kanta ruostuu helposti tai katto vuotaa, jos kehno kiinnike nousee irti pellistä. Millainen kiinnike kestää vaativissa oloissa parhaiten?

Miten katenaulat toimivat?

Olen tutkinut kattoremonttien yhteydessä poistettuja kiinnikkeitä, jotka Hämeen Laaturemontti keräsi ohjeitteni mukaan. Asentajat selvittivät katon omistajilta katon ja kiinnikkeiden historiatiedot mahdollisimman hyvin.

Remontin kohteet olivat pääasiassa yli 30 vuotta vanhoja kattoja, joista useimmat olivat vuotaneetkin jo jonkin aikaa. Vanhat katot oli alun perin kiinnitetty pääosin nauloilla, koska ruuvien käyttö oli olematonta yli 30 vuotta sitten. Kerätyissä kiinnikkeissä oli mukana sellaisia ruuveja, joilla oli korvattu tehtävässään epäonnistuneita nauloja; ruuvit oli pantu irronneiden ja vuotaneiden naulojen tilalle.

Nauloista selkeästi parhaiten oli toiminut sellainen naulatyyppi, jossa on iso aluslevy hyvällä tiivisteellä ja rungossa voimakas kampakuvio nousemisen estämiseksi. Näiden naulojen runko-osa ei ollut juurikaan kärsinyt kosteudesta, koska naula ei ollut noussut eikä tiiviste ollut vuotanut.

Huonoimmassa kunnossa olivat puolestaan sellaiset naulat, joissa oli pelkästään pienet tiivisteet ilman metalliosaa ja sileähkö runko. Tiivisteet olivat särkyneet mahdollisesti jo kiinnityksessä ja naulat olivat kohonneet katon eläessä lämmön ja kosteuden vaihteluiden myötä.

Missä kunnossa ovat yli 20 vuotta vanhat kateruuvit?

Koska toivottavasti kukaan ei enää kiinnitä peltejä nauloilla, oli seuraavaksi syytä keskittyä tutkimaan tarkemmin kateruuvien käyttäytymistä. Olin seurannut erilaisten ruuvien käyttäytymistä koeasennuskohteissa, mutta halusin tarkempaa tutkimusta varten riittävän vanhan ja luotettavasti dokumentoidun kohteen. Sellainen löytyikin erittäin läheltä – pääni päältä. Oman taloni katto Hämeenlinnassa on 26 vuotta vanha, kattokaltevuus 1:3 ja katteena Eliitti-muotokate. Tuuletus yläpohjassa ei ole ollut kovin hyvä, mutta riittävä. Asuinalueen yleinen ilmastorasitusluokka on lievähkö C3. Talossa on savupiippu, jota savustetaan syksystä kevääseen koivuklapeilla melko usein.

Otin tutkittavat ruuvit pohjoislappeelta, koska siellä oli sopivasti käytetty kolmea eri ruuvityyppiä samanlaisessa ilmastorasituksessa. Yksi niistä oli profiilien mukana asennusvuonna 1989 tullut, siihen aikaan markkinoiden parhaana tunnettu porakärkinen ruuvi. Ensiasennusruuvin lisäksi asennuksessa oli käytetty kahta erilaista, rautakaupasta hankittua piikkikärkistä ruuvia.

Kaikki ruuvit olivat myyntipuheiden mukaan periaatteessa samanlaisia kestävyydeltään, mutta ensiasennusruuvi oli pärjännyt Ruukilla tehdyissä korroosiotesteissä parhaiten. Osaa ruuveista oli käytetty profiilin pohjakiinnityksessä puuruoteeseen ja osaa profiilien pituussauman limiliitoksessa profiilin päällä. Limiliitosruuvi hengittää pellin alla oleva ilmaa ja puuruoteessa oleva ruuvi on kuivan puun suojassa. Jos puu ei ole kuiva, ruuvin korroosion lisäksi on kyllä home- ja rakennekestävyysongelmiakin tiedossa.

Kun tarkastelin kateruuveja 26 käyttövuoden jälkeen, ensiasennusruuvi osoittautui selkeästi parhaaksi. Se oli kannan maalipinnoitetta lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Katolta valunut lumi oli mekaanisesti kuluttanut maalipintaa katonharjan puolelta eli lumen tulosuunnasta ja maali irtosi ruuvin kannasta helpohkosti rapsuttelemalla. Savupiipun lähistöllä lumi oli irrottanut maalin ruuvien kannoista, jotka olivatkin jo reippaassa ruosteessa. Ruuvin runko-osa pellin alla oli hyvin kevyessä valkoruosteessa.

Molemmat piikkikärkisistä rautakaupan kateruuveista olivat runko-osaltaan yhtä hyvässä kunnossa kuin ensiasennusruuvi, mutta aluslaatan ja kannan kestävyys oli näissä selvästi heikompi.

Toisen ruuvin aluslaatan metalliosa oli alumiinia ja toisen sinkittyä terästä. Sinkityllä aluslaatalla vesi oli päässyt laatan reunaan, jolloin sinkin ja teräksen välille syntyi galvaaninen pari. Tämän seurauksena sinkki oli syöpynyt ripeästi irrottaen EPDM:n metalliosasta. Ruuvi ei enää ollut vesitiivis. Myös alumiininen aluslaatta näytti olevan pahasti ruostunut, mutta lähempi tarkastelu osoitti, että ruoste oli valunut ruuvin kannasta ja pinttynyt aluslaattaan. Aluslaatan EPDM-tiiviste oli edelleen melko tiukasti kiinni alumiinisessa metalliosassa.

Molempien piikkikärkisten rautakauppakateruuvien kannat olivat läpeensä ruosteessa, alumiinisen aluslaatan ruuvilla pahemmin.

Kaikissa puuruoteessa kiinni olleissa ruuveissa oli runko-osassa ruskeaa puumöhnää, joka näytti ruosteelta, mutta lähti rapsuttelemalla pois paljastaen altaan kirkkaan metallipinnan.

Millainen kateruuvi kestää?

1. Runko on sähkösinkittyä hiiliterästä

Ruuvin perusmateriaalina 12 mikrometrin sähkösinkitty hiiliteräs on varmasti kestävä.

Miksi? Kokoamalla kaikki seurantatutkimustulokset yhteen voidaan päätellä, että jo 26 vuotta sitten valmistettiin kateruuveja, joiden rungot ovat kestäneet kaikki nämä vuodet hyvässä kunnossa, olivatpa ne olleet ruodepuussa tai limiliitoksessa peltiprofiilin harjalla. Tutkimuksessa olleiden ruuvien rungot olivat sähkösinkittyä hiiliterästä. Ruuvin runko-osaa koskevan standardin SFS EN 1995-1-1 mukaan sähkösinkityksen on oltava puuruodekiinnityksessä 12 mikrometriä.

2. Aluslaatta on merialumiinia ja EPDM-kumia

Aluslaatoissa merialumiininen metalliosa yhdessä kunnollisen EPDM-tiivisteen kanssa varmistaa kiinnikkeen vesitiiveyden.

Miksi? Tutkimusten mukaan sinkitty aluslaatta ei näytä kestävän ja ruostumatonta teräsaluslaattaa ei saa käyttää galvaanisen korroosioriskin vuoksi. Tosin kukaan ei sitä käyttäisikään kovan hinnan vuoksi. Alueilla, joilla on kloridirasitusta, eli esimerkiksi merenrannoilla tai alueilla, joille leviää palokaasuja, vain meriseostetusta alumiinista valmistettu aluslaatta kestää.

3. Ruuvissa on sähkösinkitys ja kolmikerrospinnoite

Ruuvin pinnoitteessa on oltava vähintään 12 mikronin vahvuinen sähkösinkitys, hyvä esikäsittely ja sen päällä riittävän paksu pohjamaali ja pintamaali.

Miksi? Tutkimusten mukaan nykyisen, yleisesti käytössä olevan kateruuvin pinnoite on lähinnä koristepinnoitus, koska se ei kestä peltikattojen haastavissa olosuhteissa. Kateruuvin maalipinnoitteen on kestettävä rakennusmääräysten mukaan yhtä pitkään kuin peltikatteen pinnoitteenkin, joten kateruuvi on syytä pinnoittaa yhtä hyvällä pinnoitusjärjestelmällä.

Jos haluat, että peltikattosi kestää mahdollisimman pitkään, tarkista, että kateruuvien pinnoite on hyväksytty ilmastorasitusluokkaan C3 ja että valmistaja lupaa sille uskottavasti riittävän pitkät takuut. Älä käytä mitään nykyisin käytössä olevia CE -merkkihömppäruuveja, joiden kannan pinnoitusjärjestelmä on enemmän koriste- kuin korroosionestopinnoitus ja ”takuut” eivät ole uskottavia.

4. Ruuvi on helppo ja luotettava asentaa

Miksi? Asennusvaiheessa tehdään huonolla ruuvilla paljon hallaa niin ruuvin kuin pellinkin kestävyydelle. Huonon ruuvin kannasta kuoriutuu maali jo asennettaessa ja ruuvi porautuu huonosti, mikä aiheuttaa usein naarmuja pellin pintaan. Kun suojaava maalikerros häviää, tulee tilalle ruostetta, ylimääräistä huoltoa ja lyhentynyt katon elinkaari.

Jorma Kinnunen

Samuel Nissilä, Joel Nissilä ja Terho Hirvasniemi istuvat aamupuurolla Hämeen Laaturemontin pitkän pöydän ääressä Kempeleessä. Nuoret miehet valmistautuvat päivän töihin. Tekeillä on yksi peltikatto reilun sadan kilometrin päässä pohjoisessa, toinen melkein saman matkan päässä etelässä.

Nämä asentajat ovat olleet ensimmäisiä, jotka ovat päässeet käyttämään KINGI^® kateruuvia tositoimissa. Heillä on heti kärkeen kehitysehdotus mielessä.
– Ne ruuvilaatikot voisivat olla vaikka muovisia, jotta ne kestäisivät paremmin. Jos on märkää tai sataa vettä, pahvilaatikko vettyy ja ruuvit tulee pohjasta läpi, Terho toivoo.

Itse KINGI^® kateruuvin porautuvuus saa asentajilta kiitosta.
– Hyvä ruuvi, tuumaa Samuel.
– KINGI^® on parempi ruuvata kuin aikaisempi ruuvi. Sen pystyy kurkottamaan kauempaakin oikealle paikalle ilman että se lipsuu, Joel kertoo.
– KINGI^® porautuu hyvin pellistä läpi ja on tarkempi. Aiempi ruuvi oli tylsempi, sitä piti painaa enemmän ja silti se saattoi lipsahtaa pellin pinnasta, Terho sanoo.
– Kyllä se harmittaa, jos ruuvi lipsahtaa. Varsinkin, jos johonkin hankalaan paikkaan asettelet pellin, rupeat ruuvaamaan ja sitten se ruuvi lipsahtaa. Yleensä pelti lähtee pois paikaltaan ja huonolla tuurilla se tippuu maahan saakka, Joel kuvaa lipsahtelevan ruuvin aiheuttamia harmeja.

Tavallista korkeampi kruunukanta on myös asentajien mieleen.
– Matala ruuvin kanta voi lipsahtaa asennusistukasta, jolloin akkuporakone saattaa kolahtaa pellin pintaan. KINGI® kateruuvin kanta on korkeampi, joten se pysyy napakasti asennusistukassa, Joel kertoo.
Kaikki kolhut ja naarmut ovat kattomiehistä tympeitä; ne kun pitää erikseen paikata tai vaihtaa pelti uuteen, mikä vie arvokasta työaikaa.
– Harja-, räystäs- ja päätylistojen kiinnittämisessä käytettiin ennen poraruuveja. Niiden tylsä kärki lipsahtaa helposti ja aiheuttaa katolle naarmuja, jotka pitää ehdottomasti paikkamaalata, Samuel kertoo.
– KINGI^® ei lipsu, kiteyttävät asentajat yksimielisesti.

KINGI^® kateruuvin tiheämmällä kierteellä on asentajien mielestä tiukat edut.
– Jos kaksi peltiä ruuvaa yhteen, KINGI^® pitää ne tiukemmin yhdessä, Terho kertoo, ja jatkaa:
– Kingi ei myöskään korkkaa helposti; aiemmat kateruuvit suttasivat helpommin kiinnityksen loppuvaiheessa.
Jos kateruuvi suttaa lopussa eli pyörii tyhjää, se ei ole tiukasti ruoteessa kiinni, tietävät asentajat. Tällöin voimakkaammat tuulet tai lämpötilojen vaihtelut nostavat ruuvia ylös alustastaan eikä kiinnityskohta pysy enää vesitiiviinä.

Seuraavassa hetkessä tyhjäksi syödyt puurolautaset vilahtavat tiskikoneeseen ja asentajat työmaille. Paikallisilla pojilla on kiire korjaamaan kattoja.

Kari Lehtola aloitti Kingi Oy:n vientijohtajana joulukuussa. Yrityksessä eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä Kingin suunnitelmissa on kansainvälisten markkinoiden valloittaminen. Kingi Oy on ravistellut Suomen kateruuvimarkkinoita, sillä aiemmin kateruuveihin ja niiden laatuun ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota.
– KINGI® kateruuvi on Suomessa ainoa ilmastorasitusluokkaan C3 hyväksytty kateruuvi. Kotimaan markkinat ovat kuitenkin pienet kapasiteettiimme nähden, joten haemme kasvun paikkoja muista maista. Kartoitamme nyt 10 maan markkinatilannetta Euroopassa. Näistä valitsemme muutaman pilottimaan, joissa aloitamme markkinoinnin ja myynnin, Kari kertoo Kingi Oy:n kansainvälistymissuunnitelmista.

Kingin myötä tiilikattomiehestä on tullut peltikattojen vannoutunut kannattaja. Eikä vain viran puolesta.
– Ensimmäisen tilipussin sain peruskouluikäisenä tiilikaton ladonnasta. Vuonna 1991 rakensin omakotitalon, johon valitsin tiilikaton, ja nyt harmittaa. Nyt katto näyttää ihan surkealta, vaikka sieltä on sammalet pesty pois muutama vuosi sitten. Katto alkaa olla elinkaarensa päässä ja seuraava on ehdottomasti peltikatto. Se on kevyempi, helpompi huoltaa ja paljon kestävämpi, etenkin nyt kun on saatavana myös näitä KINGI® kateruuveja, jotka kestävät yhtä pitkään kuin parhaat kattopellit, Kari iloitsee kattomateriaalien kehittymisestä.

Kingi Oy tekee töitä kestävämpien peltikattojen puolesta. Kari kertoo, miten kateruuvi vaikuttaa asumisen mukavuuteen ja kustannuksiin.
– Monet ajattelevat, että kateruuvi on ihan tosi pieni osa peltikattoa, mutta moniko tietää, kuinka iso merkitys sillä on koko peltikaton kestävyyden kannalta? Jos peltikatto vuotaa, se yleensä johtuu kiinnityksen ongelmista. Huonot kateruuvit lisäävät huolto- ja korjauskustannuksia ja aiheuttavat turhaa huolta ja ylimääräistä vaivaa asukkaille, Kari kertoo.

Tehtävä Kingin vientijohtajana on luonteva jatkumo Karin uralle. Kari on työskennellyt rakennusalan yrityksissä niin viennin parissa kuin toimitusjohtajan tehtävissä.
– Kingissä minua kiehtoo se, että tämä on nuorekas ja innovatiivinen yritys. Olen koko ajan seurannut Kingin kehitystä ja sitä, miten isoja panostuksia tällaisen ruuvin kehittäminen vaatii. Kasvuhakuisessa yrityksessä asioista saa koko ajan ajatella uudella tavalla eikä kukaan ole kehityksen jarruna. Täällä pääsee omalla panoksella vaikuttamaan asioihin, ja kun pääsee tekemään ja tutkimaan uusia asioita, on työkin palkitsevaa. Kingin toimitusjohtaja Jari on minun veli, joten KINGI® oli jo minulle entuudestaan tuttu. KINGI® kateruuvi on kateruuvien ykkönen; yhtä hyvää ei löydy, iloitsee Kari.

Laadukkaista tuotteista ja palveluista tunnettu Promart Oy on KINGI^® kateruuvin uusi valtakunnallinen tukkuri.

– Halusimme Kingin valikoimiimme, koska alusta asti olemme halunneet vain parhaat työkalut ja tarvikkeet valikoimiimme. Kingin testitulokset vakuuttivat samoin kuin asiakkaiden kokemukset. KINGI^® kateruuvissa meille on tärkeää myös se, että mahdollisimman iso osa Kingin tuotannosta on Suomessa, kertoo Promartin osto- ja logistiikkajohtaja Ilkka Säily.

Ilkka Säily on kuullut hyvää asiakaspalautetta nimenomaan KINGI^® kateruuvin asennettavuudesta.

– KINGI^® kateruuvissa tärkeää on ennen kaikkea asennettavuus ja tietenkin kateruuvin pitkäikäisyys ja korroosiokestävyys. Eihän kukaan halua katolleen kateruuveja, jotka pitää kymmenen vuoden jälkeen vaihtaa ruosteen takia. Kingissä vakuuttaa myös tuotannon tasalaatuisuus. Markkinoilla on kateruuveja, joiden kärjet ovat joko liian tylsiä tai teräviä. Toinen yleinen ongelma on maalipinnan irtoaminen ruuvin kannasta asennettaessa, kertoo Ilkka.

KINGI^® kateruuvin tuotekehitys on puhutellut alan konkaria.

– Olen tutustunut Kingiin jo tuotekehitysvaiheessa ja yllätyin siitä, että miten näin merkittävää tuotekehitystä tehdään niinkin vakiintuneeseen ja vanhaan tuotteeseen kuin kateruuviin. Kingin tuotekehitys on nyt kyllä vienyt kateruuvin uudelle tasolle. Minulla on tosi hyvä fiilis siitä, että tällaiseen vanhaan tuotteeseen on saatu näin merkittävää kehitystä, kiittelee Ilkka Säily.

Promart Oy tarjoaa työkaluja ja tarvikkeita rakennusalan lisäksi teollisuuteen, korjaamoille ja kunnossapitoon. Promart Oy:llä on toimipisteet Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella. Valtakunnallisesti Promart Oy palvelee yrityksiä toimitusmyyntinä kaikkialle Suomeen. Yritys on kasvanut vuosien ajan tasaisesti, mitattiinpa kasvua liikevaihdolla tai tuloksella. Mikä on menestyksenne salaisuus, Ilkka?

– Olemme pärjänneet asiakaslähtöisillä palveluratkaisuilla ja sillä, että valikoimastamme löytyy ammattilaisille oikeat tuotteet.

Yli 10 000 kattoremonttia. Ne toimitusjohtaja Kimmo Riihimäki tuntee, sillä hän on viettänyt suomalaisilla katoilla viimeiset 22 vuotta. Tänä aikana hän on myös rakentanut yrityksen, jonka tuntevat melkein kaikki. Hämeen Laaturemontin iskulauseet ”Kattoremontti kahdessa päivässä” ja ”Katossa reikä, eikä” ovat puhutelleet suomalaisia ja tehneet yrityksestä tunnetun. Vaikka Kimmo Riihimäki on menestyvän yrityksen toimitusjohtaja, viettää hän edelleen paljon aikaa katolla.
– Haluan itsekin olla tekemässä kattoja ja opastamassa uusia tekijöitä talon tavoille, kertoo Kimmo.

Hämeen Laaturemontti on muuttanut radikaalisti koko toimialaa. Yritys toi työmaille nosturin, mikä on lyhentänyt kattoremontin jopa kahteen päivään. Samalla työturvallisuus ja asiakastyytyväisyys ovat parantuneet. Nyt kaikki tehokkaasti toimivat kattoremonttifirmat käyttävät nosturia.
– Tällä alalla on todella kova kilpailu, jossa pärjää vain sillä, että kehittää koko ajan fiksumpia ratkaisuja ja järkevämpiä toimintatapoja, kertoo Kimmo Riihimäki.

Nopea ja siisti asennus

Kun puhutaan suurista volyymeistä, kehittäminen koskee joskus aivan pieniä asioita, joilla on iso merkitys. Hyvä esimerkki on kateruuvi.
– Kaikkihan sen tällä alalla tietävät, että kateruuvit ovat olleet ihan surkeita, kertoo Kimmo.

Hämeen Laaturemontti on ollut mukana KINGI^® kateruuvien kehittämisessä ja lähti ensimmäisenä kattofirmana käyttämään KINGI^® kateruuveja heti, kun ne tulivat markkinoille.
– Meillä on ollut tosi hyvät kokemukset Kingistä. KINGI^® kateruuvi on paljon nopeampi asentaa kuin aikaisemmin käyttämämme ruuvit. Sen saa porattua oikeaan kohtaan pellissä vaikka vähän huonommastakin asennosta. KINGI^® kateruuvi ei lipsu eikä naarmuta pellin pintaa. Kun tehdään noin 3 300 kattoremonttia vuodessa, kateruuvin porautuvuus vaikuttaa asentamiseen kuluvaan aikaan todella paljon, Kimmo kertoo.

Paras porautuvuus säästää jopa yli 600 työpäivää vuodessa

Kimmo Riihimäki tietää, mistä puhuu. Jos lasketaan, että remontoitavat 3 300 kattoa ovat kooltaan 200 m² ja kateruuveja käytetään 10 per neliö, KINGI^® kateruuvien porautumiseen menee 133 työpäivää. Jos käytössä on markkinoiden heikoiten porautuva ruuvi, työpäivien määrä on 749. Heikoimmalla ruuvilla Hämeen Laaturemontti käyttäisi ruuvien kiinnittämiseen siis 616 työpäivää enemmän. Puhumattakaan siitä, paljonko menisi aikaa huonosti porautuvien ruuvien aiheuttamien asennusnaarmujen paikkailuun.
– KINGI^® ei naarmuta kattopellin pintaa, joten asennustyö on siltäkin osin nopeampaa, kertoo Kimmo omasta kokemuksesta.

Kateruuvi ratkaisee kaupat

Määräystenmukainen KINGI^® kateruuvi on vakuuttanut kattoremonttien tilaajat.
– Käytämme markkinoiden parasta kattopeltiä, josta profiloimme suomalaiseen tyyliin sopivimmat kattopellit. Työlle ja kattopellille olemme aina myöntäneet takuun, mutta markkinoilla ei ole ollut kunnollista kateruuvia eikä yhtään kateruuvia, jolla olisi takuu. Nyt takuumme koskee koko kattoa, sillä KINGI^® kateruuvista uskallamme sanoa, että se kestää yhtä pitkään kuin kattopelti, myhäilee Kimmo.

KINGI^® kateruuvi eroaakin muista ruuveista myös siinä, että sen kestävyydelle myönnetään pitkä takuu. KINGI^® kateruuvilla on 20 vuoden ulkonäkö- ja ruostumattomuustakuu, 30 vuoden vuotamattomuustakuu ja 50 vuoden poikkiruostumattomuustakuu.

– Myös meidän myyjät ovat antaneet hyvää palautetta Kingistä. He ovat onnistuneet tekemään siitä myyntivaltin. Eräs myyjistämme kehui, ettei hän ole hävinnyt yhtään kauppaa sen jälkeen, kun saimme KINGI^® kateruuvin käyttöön, kertoo Kimmo.

Peltikattojen kiinnittäminen on kehittynyt hitaasti, mutta varmasti. Kehitys on ollut myös tarpeen, sillä 60- ja 70-luvun naulakiinnityksillä järjestettiin katon omistajille runsaasti ylimääräisiä huoltotöitä.

Monia ongelmia aiheuttavat katenaulat

Kaikki timpurit tietävät, että naula tuppaa nousemaan säälle alttiissa rakenteessa, jos sitä ei kontkata tai niin kuin jossain päin Suomea sanotaan, kotkata. Katolla kontkaaminen on mahdotonta. Sen seurauksena moni on käynyt katollaan hakkaamassa kohonneita nauloja vuosi vuoden perään. Ja sitten on vaihdettu nauloja ruuveihin (puolimädäntyneisiin ruoteisiin) ja viimein koko katto uuteen.

Vasarakiinnitykseen itseensä liittyy kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että naula lyödään usein liian tiukkaan, jolloin tiiviste menee pilalle. Tiivisteet olivat nauloissa yleensä aika heikkoja jo ostettaessa, joten lopputulos oli ikävä. Toinen nauloihin liittyvä ongelma liittyy edelliseen ja on viimeinen vasaran napautus. Naulaamisen rutiiniin kuuluu, että naulan päähän lyödään ”varmistus”, joka tekee peltiin kattonaulan ympärille vettä keräävän lommon. Tämä pahentaa vuoto-ongelmaa merkittävästi. Kokeneet katonnaulaajat osasivat varoa viimeistä lyöntiä, mutta vahinkoja sattui melko varmasti joka katolla. Ja kokemattomille paljon.

Naulalle voitiin jättää kunnolla hyvästit, kun akkuporakoneet kehittyivät riittävän hyviksi ja halvoiksi. Vaikka onhan niitäkin ihmisiä yhä olemassa, jotka eivät usko, että kuussa on käyty ja ettei naula ole oikea kiinnike peltikatolle. Evoluutio vähentää tätä porukkaa pikku hiljaa.

Pitkä ruuvi profiilin harjalla

Naulasta siirryttiin nykyiseen ruuvikiinnitykseen hitaasti menetelmiä kehitellen. Ensin kiinnitystä tehtiin entiseen naulakiinnityksen tapaan profiilin harjan päältä. Suorauraisilla profiileilla harjalta kiinnittämiseen liittyy jonkin verran ruuvin kohoamista, koska profiili työntää lämpölaajenemisen vuoksi profiilin yläosaa ylös eikä ruuvin pitovoima aina riitä sitä vastustamaan. Tiivistekään ei tykkää lämpöliikkeen aiheuttamista vääntelyistä. Muotokatteilla, kuten tiilikuvioisella katteella, lämpöliikkeen aiheuttama vääntelyongelma on vähäisempi, koska profiili on joustavampi.

Lyhyt kateruuvi profiilin pohjalla

Kehitys johti nykykiinnitykseen, kun luottamus ruuvin tiiviyteen kasvoi kokemusten myötä. Vesi juoksee pääasiassa uran pohjalla ja jos tiiviste ei pidä, niin vuoto-ongelmat ovat pahemmat kuin harjalta kiinnitettäessä. Tämän takia siellä on käytettävä hyvää ruuvia ja oikein kiinnitettynä. Kattopellin kiinnittäminen profiilin pohjalta on pitävämpi ja varmempi ratkaisu kuin kiinnittäminen profiilin harjalta.

Mutta ei peltikatteen kiinnittäminen profiilin pohjalta yksin autuaaksi tee. Tarvitaan hyvä, rakennusmääräysten mukainen kateruuvi. Hyvä kateruuvi kestää käyttöpaikan ilmastorasituksessa yhtä kauan kuin rakennuksenkin on suunniteltu kestävän ja on korroosiokestävyydeltään yhtä hyvä kuin teräskate. Näiden vaatimusten mukaisella kateruuvilla peltikatteen kiinnitys on luotettava ja kestävä.

Jorma Kinnunen

Maarit Talvitie Ilmajoelta osallistui KINGI® kateruuvikisaan, koska hänen autotallirakennuksensa kaipaa kipeästi uusia kateruuveja.

– Tuttavani voivotteli taannoin peltikattonsa huonoa tilaa ja kertoi kateruuvien nousseen ylös. En ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti ennen kuin kiipesin oman autotallirakennuksen katolle katsomaan. 1970–80 -luvun taitteessa tehdyn rakennuksen peltikatto oli kiinnitetty katenauloilla, jotka olivat nousseet irti alustastaan. Naulojen irtoamisen takia katto rämisee ja vuotaa. Kattopellit ovat muuten hyvässä kunnossa, joten niitä ei kannata vaihtaa, kun ei kuitenkaan asuinrakennuksesta ole kyse, kertoo Maarit.

Tarpeellinen voitto

Kingi Oy:n järjestämän kisan voittaja saa kateruuvit omaan rakennukseensa. Maaritille kateruuvikisan voitto oli iloinen asia.

– Olen onnellinen, että kerrankin sattui hyvä ja tarpeellinen palkinto! Miesystäväni lupasi auttaa kateruuvien asentamisessa, mutta aion kyllä itsekin osallistua uusien kateruuvien asentamiseen. Olen semmoinen rämäpää; käytän raivaussahaa ja muitakin koneita, joten katolle kiipeäminen ei hirvitä, naurahtaa Maarit.

Kun remontoit tai rakennat uutta, varmista, että saat kunnon katon. Jos katto on oikein suunniteltu ja toteutettu, se kestää ilman huoltoja seuraavat 25 vuotta. Tee nämä 4 asiaa, jotta kattosi kestää.

1. Älä kikkaile suunnittelussa

Suunnittelijan ei kannata hirveästi kikkailla katon kanssa, vaan sen tulisi olla mahdollisimman ehjä ja konstailematon kokonaisuus. Veden, lumen ja mahdollisen jään tulisi päästä pelkän painovoiman vaikutuksella turvallisesti maahan. Tämä periaatteellinen ohje koskee kaikkia katemateriaaleja, ei vain peltiä. Jos suunnittelijan puumerkki pitää saada johonkin, niin kattoon se on osattava tehdä rakennusfysiikkaa ja luonnonlakeja kunnioittaen. Potentiaalisia ongelmia ei kannata tehdä tahallaan.

2. Valitse normaalikiiltoinen kattopelti

Hyvälaatuinen ja normaalikiiltoinen maalipinnoitettu kattopelti tarvitsee vähän huoltoa, vaikka valmistajien ohjeissa onkin usein aikamoiset litaniat huoltovaatimuksia. Ne on kirjoitettu yleensä takuuehtojen vuoksi.

Lumi ja vesi pesevät normaalikiiltoista peltikattoa ilmaiseksi eikä erillisiä puhdistustoimia juurikaan tarvita. Käytössä olevan savupiipun lähistö piipusta räystäälle kannattaa joskus pestä, jos polttelee uunissa roskia. Ja tietysti kattoa kannattaa pestä muutenkin, jos esimerkiksi puista kertyy katolle jätöksiä tai lumiesteet estävät katon puhdistumisen putoavan lumen avulla.

Jos peltikaton maalipinta on ns. normaalikiiltoinen (kiilto 30-50), tiili- ja huopakatoille tyypilliset jäkälä- ja sammalviljelmät ovat melko harvinaisia. Himmeät tai mattapintaiset kattopellit lähentelevät betonitiilen käyttäytymistä.

Maalipinnan himmeys (mattapintainen, täyshimmeä) kertoo siitä, että pinta on mikrokarhea, jolloin epäpuhtauksien on helppo tarttua siihen kiinni. Mattapintaista kattopeltiä eivät vesi, lumi tai edes ihminen saa välttämättä pestyä puhtaaksi.

3. Käytä määräystenmukaista kateruuvia

Markkinoilla on paljon eri toimittajien valmistamia, maalattuja kateruuveja, joiden elinkaari ei ole yhtä pitkä kuin kattopelillä. Ongelmana ei ole niinkään ruuvin kierteinen runko-osa, jossa riittää 12 mikronin sähkösinkitys, jos katto ei vuoda ja on asianmukaisesti tuulettuva.

Nykyisin käytössä olevien ruuvien ongelmana on puutteellinen kantaosan pinnoitus, joka ei vastaa kiinnitettävän pellin pinnoitusta. Huonosti pinnoitettujen, säiden armoilla olevien ruuvien kannat ruostuvat ennen aikojaan ja ruuvit on vaihdettava paljon ennen kuin pelti tarvitsee huoltoa. Siksi ne eivät täytä rakennustuotemääräyksiä eivätkä ole hyväksyttyjä, vaikka osa valmistajista toisin väittääkin.

Ruostumattoman ruuvin käyttöä ei voi suositella muilla katoilla kuin ruostumattomasta teräksestä tehdyllä katolla ja niitä on vähän. Ruostumattomien ruuvien aiheuttamista ongelmista voit lukea lisää aiemmin kirjoittamastani blogista.

Kun käytät rakennusmääräysten mukaisia ruuveja, voit olla huoleti yhden sukupolven ajan.

4. Korjausmaalaa naarmut heti

Hyvälaatuinen pelti ei ruostu, jos maalipintaa ei ole naarmutettu sinkkiin saakka. Ehjä, hyvälaatuinen polyuretaanipohjainen maalipinta kestää ilman huoltomaalausta sukupolven, joksi lasketaan yleisesti 25 vuotta. Mitä paksumpi ja käsittelykestävämpi maalipinnoite on, sitä paremmin se kestää niin aikaa kuin käsittelyäkin. Mitä paksumpi pinnoite ilmastolla on kulutettavana, sitä kauemmin pinnoite kestää. Varsin loogista. Tämä tietenkin olettaen, että pinnoitteeseen ei liity mitään PVC Plastisolin kaltaista äkkikuolemaa, josta kerroin lyhyesti edellisessä blogissa.

Pelti ei myöskään ruostu naarmuista, jos naarmut korjausmaalataan kunnolla heti naarmun synnyttyä, ennen kuin ne likaantuvat. Koska naarmut syntyvät todennäköisemmin asennuksen aikana, kannattaa satsata asennuksen jälkeiseen tarkastukseen ja korjausmaalaukseen.

Naarmutarkastusta ja -paikkamaalausta kannattaa tehdä muutaman vuoden välein, jos katolla kuljetaan esimerkiksi lumia pudottelemassa. Lumen pudottelijat ovat vaarallista porukkaa katon kestävyydelle, ja valitettavan usein myös itselleen.

Korjausmaalausta helpottaa, jos mahdollinen naarmu on helposti näkyvä. Siksi fiksuimmat pellintoimittajat käyttävät yhä melko kirkkaankeltaista, helposti näkyvää pohjamaalia. Väri tosin tulee ilmaiseksi, jos käyttää markkinoiden parasta korroosionjarrutteluainetta, strontiumkromaattia. Jotkut pellin toimittajat ovat siirtyneet huonommin erottuviin harmaisiin pohjamaaleihin, jotta asiakkaille syntyisi kuva naarmutusta kestävästä tuotteesta. Se on aika falskia peliä, mutta lisäähän se pellin menekkiä nopeamman ruostumisen vuoksi.

Katon kestävyys sanellaan siis pitkälti suunnittelu- ja asennusvaiheessa. Jos katto suunnitellaan toimivaksi eikä kubistisen arkkitehtuurin ihmeeksi, valitaan hyvä kattopelti ja määräystenmukaiset kateruuvit ja teetetään asennus osaavilla asentajilla, on katon alla huoletonta asustella.

Jorma Kinnunen

Teräsohutlevykattoja on käytetty siitä lähtien, kun opittiin takomaan rauta pelliksi. Aluksi teräsohutlevyistä tehtiin kattoja arvorakennuksiin ja myöhemmin myös muihin rakennuksiin. Maalipinnoitetun teräksen markkinaosuus katoilla on lisääntynyt merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Siihen on sen seitsemän hyvää syytä. Miksi kattoja ammatikseen suunnittelevat päätyvät peltikattoon?

1. Erilaisia ulkonäkövaihtoehtoja

Maalipinnoitettu teräs antaa suunnittelijalle lukuisia mahdollisuuksia ulkonäön suhteen. On erilaisia perinteikkäitä suorauraisia, erilaisia tiilimalleja, lukkosaumoja ja konesaumoja. Värimaailma on lähes rajaton. Kiiltoakin on mahdollista vaihdella, mutta katolle olisi suotavaa käyttää suhteellisen kiiltävää pintaa, jotta peltikaton luontainen puhdistuminen ja helppo huollettavuus säilyisivät. Nykyinen mattatrendi kuuluu vain rantarakentamiseen, jossa halutaan välttää katon kiiltelyä ja heijastuksia vesistön käyttäjille. Peltikatto on näissä oloissa mattapintaisenakin pitkän elinkaarensa ansiosta luonto- ja lompakkoystävällinen katto.

2. Helppo ja nopea asentaa

Nykyisenä hometalojen kulta-aikana tiedetään, että yhdenkin vesisateen välttämisellä kattoasennuksen aikana saattaa olla merkitystä. Maalipinnoitetun teräsohutlevykaton nopea ja helppo asennus saattaa tehdä sen pienen eron yläpohjan kuivana pysymisen ja kastumisen välillä. Vaikka käytetäänkin aluskatteita, ei mahdollisen myrskytuulen kera tuleva vesi ole hyväksi eristeille ja puurakenteille.

3. Kevyt, mutta luja

Teräsohutlevy painaa noin kymmenesosan tiilestä ja se antaa niin rungon kuin katon kantavien rakenteiden kuormitukselle pelivaraa. Suunnittelija voi päättää, painaako kattomateriaali tonnin vai 11 tonnia. Tätä mietiskelyä soisi käytävän erityisesti alueilla, joissa on pienikin maanjäristysriski.

Oikein kiinnitettynä peltikatto lisää kattorakenteiden kokonaislujuutta. Peltikatto kestää hyvin voimakkaat vuodenaikojen vaihtelut, liikkumisen katolla sekä lumen ja jään painon.

4. Kestävä suoja rakennukselle

Teräs ei haurastu vanhetessaan kuten tiili ja huopa. Eikä pala, niin kuin huopa. Peltikaton kestävyyttä voidaan arvioida helposti käytön aikana eikä se aiheuta vuotoyllätyksiä, koska siinä on useimmiten hyvin vähän vuotoriskiä aiheuttavia saumoja tai liitoksia.

Nykyisillä pinnoitteilla saavutetaan erinomainen korroosiokestävyys. Maalipinnoitettujen teräsohutlevyjen valmistus on laatutietoisilla valmistajilla tarkasti kontrolloitua. Huonoja eriä ei ole. Maalauksen onnistuminen ei riipu keleistä tai maalarin osaamisesta tai kunnosta.

PVC Plastisolin voi jo unohtaa, koska sitä ei käytä kukaan, joka ymmärtää laadusta ja elinkaariajattelusta jotakin. Plastisoliin liittyy paljon negatiivista julkisuutta ja reklamaatioita, koska vanhat Plastisolit hajosivat nopeasti, niissä esiintyy voimakasta räystäskorroosiota ja lisäksi ne olivat kuluttajavalitusten suosikkeja. Lisäksi PVC Plastisol on vaikea huoltaa ja hankala kierrättää.

5. Pitkä elinkaari

Laadukkaan peltikaton elinkaari on pitkä ja huoltaminen on helppoa. Sen kantavuus, lujuus ja vuotamattomuus säilyvät uudenveroisina, jos profiili- tai konesaumapellit kiinnitetään oikein ja vähänkin huolehditaan katon kunnosta. Toisaalta, jos katosta ei huolehdita, ruostuminen paljastaa tulevat ongelmat ajoissa. Peltikaton heikkeneminen ei tule yllätyksenä.

Pinnoitteella on iso vaikutus peltikaton huollettavuuteen. Jos maalipinnasta on tehty mattapinta maalia rypyttämällä, katon puhdistamisesta tuleekin todella vaikeaa. Rypytetyissä pinnoissa lika kertyy maalipinnassa oleviin mikroskooppisen pieniin uriin, joista sen poistaminen on lähes mahdotonta. Lika sitoo itseensä kosteutta ja mahdollisesti myös muita pinnoitetta vahingoittavia aineita, jolloin katon elinkaari lyhenee merkittävästi.

6. Kustannuksiltaan järkevä

Koska aika usein loppupeleissä lompakko ratkaisee, on tärkeää, että suunnittelija ymmärtää katon kokonaiskustannusten ja pintamateriaalien ostohinnan välisen eron. Onneksi tällaisia suunnittelijoita ja päättäjiä on nykyään yhä enemmän. Peltikatto kestää ilman kalliita huoltotoimenpiteitä vuosikymmeniä, joten se on edullinen valinta.

7. Ekologisuus

Onneksi yhä suurempi osa ihmisistä osaa ottaa huomioon muunkin materiaalinvalintaperusteen kuin pelkän ”lyhyen kantaman lompakon”. ”Keskipitkän ja pitkän kantaman lompakoissa” merkitsevät myös tuotteen kierrätettävyys ja muut ympäristövaikutukset; se, mitä tulee vastaan eläkkeellä tai tuleville sukupolville. Kun peltikatto aikanaan väistyy uuden tieltä, teräsohutlevyt ovat lähes 100%:sti kierrätettävää materiaalia, toisin kuin betonitiili tai huopa.

Jorma Kinnunen

Suomi tuntuu olevan poikkeuksellisen syvällä taloudellisen kurimuksen suossa. Bruttokansantuote on samalla tasolla kuin noin 10 vuotta sitten. Kun globaaleita markkinoita on jaettu uusiksi, Suomen osuus on kutistunut. Työttömyys lisääntyy ja valtion velka kasvaa hurjaa kyytiä, joka päivä lähes 3 eurolla jokaista suomalaista kohti.

Vaikka Suomen valtion päättäjät tekevät parhaansa saattaakseen Suomen nousukiitoon, tärkeimmät teot tapahtuvat suomalaisissa yrityksissä ja meidän jokaisen valinnoissa. Uskommeko me suomalaiset itse omiin mahdollisuuksiimme? Teemmekö itse valintoja, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä menestymään?

Huikea prosenttiosuus eli 99,8 % suomalaisista yrityksistä on pk-yrityksiä. Juuri näissä yrityksissä piilee kasvun mahdollisuus, sillä historiatiedon valossa suurin osa yksityisen sektorin työpaikoista syntyy juuri pk-yrityksiin. Eikä ihme, sillä kasvua meidänkin yrityksessä haetaan.

Me täällä pk-yrityksissä kehitämme koko ajan uusia, entistä parempia tuotteita ja palveluita. Emme me jouda murehtimaan taloudellista kurimusta, vaan olemme käärineet hihat ja painamme täysillä. Kahdessa vuorossa. Parannamme tuottavuutta ihan omin konstein: tekemällä asioita nopeammin, tehokkaammin, paremmin. Etsimme uusia markkinoita, myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Palkkaamme uusia työntekijöitä. Investoimme osaamiseen, tuotantoteknologiaan, laatuun, markkinointiin ja johtamiseen.

Teemme töitä saadaksemme tilauskirjat täyteen ja jatkaaksemme kasvuinvestointeja. Ja se jäi vielä sanomatta, että me haluamme nimenomaan tehdä tuotteita, jotka kestävät ainakin isältä pojalle. Kestävien tuotteiden kehittäminen ja valmistaminen on kalliimpaa kuin laadultaan surkeiden, joten meidän tuotteemme maksavatkin vähän enemmän.

Uskallamme pyörittää tuotantoa täällä, vaikka niin monet yritykset vievät omansa Kaukoitään tai Itä-Eurooppaan. Toki mekin tuomme osan raaka-aineista ja puolivalmisteista ulkomailta, mutta pidämme Suomessa niin ison osan tuotannosta kuin on järkevästi mahdollista. Toivomme, että tämä osuus kasvaa ajan myötä.

Aiomme pysyä täällä vastaisuudessakin ja olemme ylpeitä siitä, että voimme laittaa siniristilipun tuotepakkaustemme kylkeen. Ja toivomme, että meidän asiakkaille se siniristilippu on tae laadusta ja luotettavuudesta, ja saa valinnan vaa’an kallistumaan juuri meidän tuotteeseemme. Sillä juuri nämä sinivalkoiset valinnat saavat Suomen nousemaan suosta. Miten sinä valitset?

Jari Lehtola
toimitusjohtaja
Kingi Oy

Kun Uljas Kiesinen ostaa auton, hän tarkastaa sen huolellisesti, koska hän ei halua autoa, jonka pellit ovat likaiset, ruosteiset, naarmuuntuneet tai mattapintaiset. Hän tietää mattapintaisen auton puhtaana pitämisen olevan lähes mahdotonta. Uljakselle ei myöskään kelpaa sellainen auto, jonka katolla kasvaa sammalta. Autojobbarit tietävätkin puunata ja puleerata käytetyt autot mahdollisimman kiiltäväksi ja naarmuttomaksi, jotta ne kestävät Uljaksen suorittaman tarkemmankin syynin.

Kiinteistövälittäjät eivät sen sijaan talon katon kuntoa paljon tarkastele tai puunaile. Eivätkä toki ostajatkaan. Uljas ostaa helposti kymmenen kertaa auton hintaisen talon sen kattoon tutustumatta. Hän saattaa jopa iloita siitä, että uuden talon peltikatto on mattapintainen; eivätpähän auringonsäteet heijastele katolta silmiin. Uljas ei kuitenkaan ehkä arvaakaan, että mattapintainen katto vaikeuttaa hänen elämäänsä ja lyhentää katon ja mahdollisesti myös talon ikää. Saattaapi siinä harmin, ylimääräisen työn tai katolta putoamisen vuoksi lyhentyä Uljas Kiesisen omakin elämä.

Mattapintainen kattopelti nimittäin vaatii enemmän huoltoa kuin kiiltävä, eikä se silti kestä yhtä pitkään. Talvisin mattapintaiselle peltikatolle syntyy helposti paksuja, raskaita lumikinoksia sekä jääpatoja, joita Uljas sitten ronskein menetelmin yrittää poistaa. Roskat tarttuvat helpommin mattapintaiseen peltiin ja orgaaniset roskat sitovat kosteutta, jolloin katteen märkänäoloaika pitenee. Varsin nopeasti katolle ilmestyy likaisuuden lisäksi jäkälä- ja sammalkasvustoa. Kaikki nämä lyhentävät katon elinikää, lisäävät vuotoriskiä ja aiheuttavat Uljakselle huolta ja huoltotyötä.

Autoaan ja sen kaunista peltipintaa Uljas huoltaa monin eri tavoin. Pesee ja hoitaa, vahaa ja kiillottaa. Korjausmaalaa tai -maalauttaa naarmuja, kolhuja ja kiveniskeymiä. Puhdistusaineisiin, vahoihin ja muihin tarvikkeisiin käytettyä rahaa hän ei ole laskenut vuosiin, eikä myöskään auton puunaamiseen käytettyä aikaa.

Käyntikerrat talon katolla Uljas Kiesinen sen sijaan muistaa laskemattakin. Katolle hän kiipesi viimeksi kerran noin 10 vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä eikä katolle lentänyt sulkapallo tullut edes sateen mukana alas. Rännit hän putsasi maasta käsin viisi vuotta sitten, kun ne olivat niin täynnä moskaa, että ränni tulvii yli ja tulviva vesi pilasi vaimon perennapenkin olohuoneen ikkunan edessä. Samalla piti pestä ikkunat, joihin räystäiltä tulviva vesi roiskutti kukkapenkistä mullat.

Uljas käyttää autoa keskimäärin 10,9 vuotta, pari tuntia päivässä. Herra Kiesinen tekee autolle lukuisia sekä vapaaehtoisia että pakollisia huoltoja, tuhansien eurojen edestä, jotta autolla säilyisi edes jonkinlainen jälleenmyyntiarvo.

Huolimatta siitä, että talo on käytössä lähes koko ajan, taloa Uljas huoltaa vain pakon edessä: joko silloin kun joku menee rikki tai vaimo pakottaa tekemään sisustusremonttia, vaikkapa vaihtamaan tapetit. Taloa myydessään hän uskoo saavansa enemmän rahaa kuin on itse talosta maksanut. Ja saakin sen myytyä hyvään hintaan, jos talo on sellaisessa paikassa, missä muutkin haluavat asua. Eikä taaskaan kukaan katso katolle.

Autonsa Uljas Kiesinen käyttää lakisääteisessä katsastuksessa kerran vuodessa, jolloin katsastusmies kertoo hänelle, jos auton kuoressa on jotain sellaista vikaa, joka tarvitsee korjausta. Omakotitalosta ja sen katosta huolehtimisesta eivät viranomaiset määrää mitään, jolloin vain fiksuimmat huoltavat kattoa. Toisaalta viranomaiset kyllä ohjeistavat ja määräävät kaikenlaisia (humpuuki)kosteusmittauksia ja energialaskentoja, joista ei useimmiten ole hyötyä muille kuin niiden suorittajille ja asianajajille. Katon huolto jää jokaisen omakotitalon omistajan harkinnan varaan.

Tällaista katon aliarvostusta on vaikea ymmärtää. Miten tähän on tultu? Ja kuitenkin se kuuluisa vanha kansa, joka on asunut taloissa kauemmin kuin ajanut autoja, sanoo: ”Jos katto kestää, talo kestää”.

Olisikohan nyt aika kiivetä katsastamaan, kaipaako kattosi huoltoa?

Jorma Kinnunen

Katot saavat tuta ilmojen kovan kohtelun ja ovat kovemmalla koetuksella kuin seinät. Katoille kertyy ympäröivästä luonnosta roskia, kuten pölyä, mahlaa, itiöitä, käpyjä, oksia ja tuhkaa. Hyvin suunniteltu ja asennettu peltikatto puhdistuu näistä roskista painovoiman ansiosta. Aina katto ei kuitenkaan ole puhdistumisen kannalta ideaalinen, jolloin lumi, jää ja vesi eivät pääse katolta alas itsestään. Kattoon on voinut jäädä sen elinkaarta lyhentäviä kolhuja ja naarmuja asennuksen tai lumenpudotuksen jäljiltä. Niinpä katto kannattaakin aika ajoin tarkastaa ja huoltaa.

Uuden katon alkutarkastus

Tärkeintä on tarkastaa katto huolellisesti heti asennuksen jälkeen. Mahdolliset kolhut ja naarmut pitää korjata välittömästi. Ne puhdistetaan teräsharjalla kevyesti ja maalataan pellin toimittajan ohjeiden mukaan. Spraymaaleja ei saa käyttää.

Myös riittävän kiinnityksen tarkastus on tärkeää, koska sillä varmistetaan katon myrskynkestävyys. Erityisesti räystäällä, harjalla ja pituussaumojen läheisyydessä on ruuveja oltava riittävästi. Muotokatteeseen, kuten tiilikuvioisen katteeseen, ruuveja voi laittaa reilusti, koska sen lämpölaajenemisesta ei synny ongelmia. Nykyisin suosiossa olevan lukkosaumakaton piilokiinnitystä ei voi tarkastaa, ja on vain luotettava asentajan työn laatuun.

Kun tarkastat kiinnitystä, varmista myös, että kaikki kiinnittimet ovat määräystenmukaisia ja laadukkaita. Tarkista myös, että kaikissa kateruuveissa ja kattoturvakiinnikkeissä on aluslaatat eli tiivisteprikat, jotta katto on vesitiivis. Valitettavasti markkinoilla on runsaasti määräystenvastaisia ruuveja, joihin on laitettu jopa CE –merkintä. Näistä kerroinkin joulukuun blogissa ”Johtaako CE-merkki harhaan?”

Vanhan katon tarkastus ja huolto

Käytännössä vanhojen kattojen suurin ongelma ei ole pellin läpiruostuminen, vaan naulojen, joskus myös ruuvien, kohoamiset ja niiden myötä syntyvät paikalliset vuodot. Jos vuotokohtia on vähän ja katto muuten kunnossa, ne kannattaa paikata ja kiinnittää kate uudella kateruuvilla profiilin pohjasta sellaiseen kohtaan, missä ruode on vielä kova. Todennäköisesti kohonneen kiinnittimen kohdalta ruode on pehmentynyt sen verran, ettei uutta ruuvia kannata samalle kohdalle laittaa. Jos vuotokohtia on paljon, kannattaa vaihtaa koko katto.

Jos katon pinnoite on PVC Plastisoli, on sen huoltomaalaaminen usein turhaa. Pinnoitteen tunnistaa voimakkaasta haalistumisesta etelän lappeella. PVC Plastisoli muuttaa myös usein väriään ja maali irtoilee alkaen läheltä katon harjaa. Jos huoltomaalaus on jostain syystä tehtävä, vanha maali on poistettava kokonaan ennen uudelleen maalaamista. Sen jälkeen maalaus tehdään kuten sinkityn pellin maalaus.

Katolta löytyvät naarmut, olivat ne ruosteisia tai eivät, pitää puhdistaa teräharjalla tai hioa kevyesti ja huoltomaalata huolellisesti pohjamaalin kera.

Ruostuneen katon korjaus

Huoltomaalaus tulisi tehdä hyvissä ajoissa ennen ruostumista ja maalin irtoilua. Silloin työ on helppoa ja nopeaa. Pellin toimittajilla on siihen hyvät ohjeet.

Jos katto päässyt ruostumaan laajemmalti, harkitse tarkkaan, kannattaako ryhtyä huoltomaalaukseen. Jos maalauksen tekee talkoilla huvin vuoksi, niin mikä ettei. Ostotyönä teetettynä koko katon huoltomaalaus ei oikein lyö leiville. Huoltomaalauksella saa ostettua hieman aikaa, mutta joka tapauksessa katon vaihto on edessä aika pian. Kun ruostuminen on alkanut laajemmalti, ei sitä pysäytä mikään normaalikonsti, jonka voisi toteuttaa katolla luotettavasti.

Lopuksi muistutan sinua vielä pitämään huolta turvallisuudesta. Käytä kunnon turvavarustusta katolla liikkuessasi, jottet loukkaa itseäsi. Ja jos epäröit osaamistasi, käytä ammattilaista. Niin katon kuntoarvioon kuin huoltoonkin.

Jorma Kinnunen

Vesikaton kunto tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Katon yläpinnan kunnon tarkistus on suhteellisen helppo toimenpide, jonka voit tehdä itse. Jos katolle kiipeäminen hirvittää, pyydä apua tuttavapiiristäsi tai selvitä, tekevätkö alueesi kattohuoltofirmat kattotarkistuksia.

Kun menet katolle, varmista, että turvallisuus on kunnossa. Jos katollasi ei ole kunnollisia lapetikkaita, käytä ehdottomasti turvavaljaita. Turvavaljaiden käyttö ei ole muutenkaan huono idea! Laita jalkaasi kengät, joissa on puhtaat (ei kiviä eikä hiekkaa) ja pitävät kengänpohjat. Älä mene katolle, jos se on vähänkin kostea.

Jos et aio saman tien huoltaa kattoa, ota mukaan merkintätussi ja merkkaa huollettavat kohdat. Tarkista katto systemaattisesti kertakävelyllä. Ehdit huomata kaikki huoltokohteet, kun muistat keskittyä – älä kiirehdi äläkä vilkuile naapurin uutta autoa tai pihaistutuksia. Tässä sinulle lyhyt kooste tarkistettavista asioista.

Tarkistuskohdat katolla

1. Kattoturvan kiinnitykset. Lumi ja jää voivat rasittaa erityisesti tikkaita ja lumiesteitä.
2. Puhdista ja paikkamaalaa maalipinnoitteen naarmut ja kolhut. Sopivaa paikkamaalia saa vaikkapa rautakaupasta. Jos maalipinnoite on irronnut laajemmin, pyydä neutraali ja osaava ammattilainen arvioimaan, voiko katon huoltaa vai kannattaako se vaihtaa. Ammattilainen osaa arvioida remonttikokonaisuuden rakenteiden korjaustarpeineen ja laskea sinulle eri vaihtoehtoja.
3. Läpiviennit. Tarkista läpivientien tiiveys, erityisesti silikonien osalta.
4. Vaihda kohonneet ja ruostuneet kateruuvit ja -naulat. Vaihda ruuvi ja naula myös, jos siitä puuttuu tiiviste tai tiiviste on rikkoutunut, lytyssä tai kovettunut eikä pidä enää vettä. Jos ruoteisiin valunut vesi on pehmentänyt ruoteen, paikkaa katossa oleva reikä ja kiinnitä kate uudella ruuvilla. Kateruuvi asennetaan eri kohtaan ruodetta, kateprofiilin pohjaan.
5. Katon puhtaus. Jos katto on pahasti likaantunut (yleensä piipun ympärystä harjalta räystäälle on pahin alue) tai kerännyt kasvustoa (yleensä pohjoisen puoli ja puiden läheisyydessä), mieti puhdistusta. Kiillottoman maalipinnoitteen puhdistuksen vaikutus on lyhytaikaisempi kuin kiiltävän. Puhdistus lisää kuitenkin aina pinnoitteen elinkaarta. Kun läträät katolla veden kanssa, ole erityisen huolellinen turvallisuuden kanssa ja pysy itse aina kuivalla pinnalla. Käytä turvavaljaita ja –köyttä.
6. Sadevesijärjestelmät. Sadevesirännien ja syöksytorvien puhdistustarve riippuu pinnoitemateriaalista, asennuksesta ja ympärillä olevasta puustosta. Matalassa talossa rännit tarkistetaan yleensä tikkailta maasta käsin, mutta korkeammassa talossa rännit tarkistetaan (ja putsataan) katolta HYVIN KIINNITETYN TURVAKÖYDEN KANSSA.

Kun katolla on kaikki kunnossa, voit olla huoleti syksyn ja talven sateilla ja myrskyilläkin.

Jorma Kinnunen

Katon tärkein tehtävä on suojata rakennusta ja pitää tuuli, vesi ja lumi rakennuksen ulkopuolella. Muut tehtävät ovat toissijaisia. Rakennuksen muutkin osat säilyvät paremmin kunnossa, kun katto ei vuoda. Vanha kansa, jota joskus viisaaksikin kehutaan, sanoo; ”Jos katto kestää, rakennus kestää”.

Katon kestävyyttä voidaan arvioida monella tavalla. Haalistunut ulkonäkö vaikuttaa lähinnä esteettiseltä haitalta, mutta se voi olla merkki myös kestävyyden heikkenemisestä. Katolle kertyvät roskat antavat oivan kasvualustan katemateriaalia heikentävälle sammaleelle. Kun kestävyys pettää, katto vuotaa. Katto alkaa vuotaa, jos tiili halkeaa, huopaan tulee reikä tai pelti ruostuu puhki. Nykyään usein käytetty aluskate auttaa uutena, mutta ikuisesti sekään ei suojaa rakenteita kosteusvaurioilta.

Asuinrakentamisessa katoille asetetaan yleisesti 50 vuoden kestävyystavoite, vaikka se kovin lyhyeltä monesta tuntuukin. Kokemusteni perusteella väitän, että 50 vuoden tavoite ilman vuotavia reikiä saavutetaan varmimmin peltikatteella.

Miksi pelti on kattoammattilaisten suosiossa?

Peltikattoja ryhdyttiin käyttämään arvokkaissa rakennuksissa heti, kun sopivan ohutta peltiä opittiin valmistamaan. Tuotteet eivät luonnollisesti olleet aivan samanlaisia kuin nykyään, mutta lopputuote oli sama: tiiviiksi muovattu teräskatto, jossa on kestävät pinnoitteet.

Erityisesti Pohjolassa, jossa on lumen ja jään kanssa on opittu elämään, rakennusalan ihmiset ymmärtävät teräskaton vahvuudet:

1. Teräksestä voidaan rakentaa luja, mutta kevyt katto, joka ei paina lumitaakan kanssa rakennuksen tukirakenteita.
2. Hyvin suunniteltu ja toteutettu peltikatto puhdistaa itsensä niin lumesta, jäästä, roskista kuin liasta.
3. Teräs antaa mahdollisuuden tehdä laajoja kattorakenteita, jossa on vähän vuotoherkkiä saumoja.
4. Tuotteiden moninaisuus mahdollistaa erilaisten ulkonäkötoiveiden toteuttamisen.
5. Asennus on nopea, mikä Pohjolan oloissa saattaa olla hyvinkin tärkeää, kun halutaan välttää kosteusongelmat.
6. Huoltaminen on helppoa ja nopeaa, joten sen ehtii tehdä lyhempänäkin kesänä.
7. Käyttämällä oikeita pinnoitteita, kateruuveja ja muita tarvikkeita sekä oikein ajoitettuja ja suoritettuja huoltoja peltikatto voi kestää yli 100 vuotta.

Millainen peltikate kestää?

Teräksen pitää olla lujaa rakenneterästä, jotta kate kestää muotoaan muuttamatta niin asennuksen kuin myöhemmät katolla kävelyt. Pellin tulisi olla vähintään 0,6mm paksu tai sitten tulisi käyttää nykyistä selvästi lujempia teräslaatuja. Nykyinen tapa, jossa käytetään ohuinta mahdollista ja suhteellisen pehmeää peltiä, ei ole pitkässä juoksussa paras mahdollinen. Jos peltiä ohennetaan, täytyy lujuutta nostaa merkittävästi, jotta asennettavuus ja huollettavuus toimivat.

Sinkkipinnoite suojaa terästä uhrautuvasti ongelmatilanteissa. Sinkityksen paksuudeksi riittää nykyisin yleisesti käytetty 20 mikronia, mutta maalipinnoitteeseen pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä sen kestävyys määrittää suurelta osin katon huoltotarpeen ja kokonaiskestävyyden

Aiemmin maalaus tehtiin paikan päällä katteen asennuksen jälkeen. Onnistuessaan se oli hyvä ratkaisu. Katolla maalauksessa on kuitenkin muutama heikko lenkki, joilla koko suoritus menee valitettavan usein pilalle:

• maali tai käytetyt välineet eivät sovi kohteeseen
• katolla ei voi tehdä kunnollista esikäsittelyä peltipinnalle, jolloin maali ei tartu siihen kunnolla
• maalausolosuhteet tai maalin kuivumisolosuhteet eivät ole sopivat; ilma on liian kuuma tai kostea
• laatu riippuu liikaa maalarin osaamisesta ja halusta tehdä hyvää työtä

Kun kattopellille kehitettiin tehdasmaalaus, suurin osa edellä mainituista ongelmista saatiin poistettua. Vain katoille hyvin sopivan maalin kehitys odotutti. Aiemmin katoilla käytettiin seinäkäyttöön tehtyjä maaleja, mutta 1990 –luvulla kehitettiin Suomessa ensimmäinen erityisesti kattokäyttöön tarkoitettu pinnoite: laadukas ja paksuhko polyuretaanipinnoite. Kestävyyden parantamiseksi se tehtiin tarkoituksella normaalikiiltoisena eikä mattapintaisena, jotta lika ja roskat puhdistuisivat helposti katolta.

Hyvällä polyuretaanipinnoitteella saa katolleen ensimmäiset 20–30 huoltovapaata vuotta, jos mahdolliset asennusnaarmut korjataan välittömästi asennuksen jälkeen. Myöhemmin tällainen katto on helppo huoltaa yksinkertaisella huoltomaalauksella, jolloin saa sen 50 vuotta helposti täyteen. Useammalla huollolla 100 vuottakin on saavutettavissa.

Jorma Kinnunen

Olen käynyt monella katolla tarkastelemassa punaruskeita ruostejälkiä, jotka ovat syntyneet muutaman viikon sisällä asennuksesta. Asiakkaan mielestä kattopelti on aina ollut ”lähes puhki ruostunut” ja ”toimittajan kiireesti vaihdettava”. Vähemmän korroosion kanssa työskennelleiden on vaikea ymmärtää, että jos pelti alkaa ruostua ylhäältä päin, on ensin ilmestyttävä runsaasti valkoruostetta, koska sinkki syöpyy ennen terästä. Vasta reilusti myöhemmin ruostuu teräs eli katolle ilmestyy punaruostetta. No, mistäs sitten on kyse?

Aiemmin, kun asennus ei ollut kovin ammattimaista, oli syynä useimmiten kulmahiomakoneen aiheuttama kuuma metallisuihku, eli rälläkkäpöly. Kun profiilia leikeltiin katolla tai maassa, rälläkkäsuihku lensi maalipinnalle. Metallihiukkaset sulattavat usein itselleen maaliin oman kolonsa, mutta joskus irtonainenkin pöly saattaa jämähtää pintaan kiinni. Ilmiötä esiintyy aina, kun maalipinnoitettu tuote on metallisuihkun tavoitettavissa. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, etäisyys voi olla parin kymmenen metrin päässä rälläkkäleikkauspaikasta. Tarttumisilmiö on pahempi paksuilla pinnoitteilla kuin ohuilla.

Maalipinnalle pesiytynyt teräs ruostuu heti ensimmäisten sateiden aikana. Pieni ruostehitunen jättää usein itseään paljon isomman sateenkaaren värejä jäljittelevän valumapinttymän, jonka poistamiseen tarvitaan harjapesu. Se on hankala erityisesti mattapintaisilla (kiilto alle 10) tuotteilla. Kiiltävämmiltä (kiilto 30­–50) pinnoilta pinttymä lähtee helpommin. Ikävännäköinen pinttymä ja ruoste eivät vahingoita maalia, mutta kuuman metallihitusen jättämä kuoppa heikentää maalipinnoitteen kestävyyttä.

Nykyisin, asennuksen ammattimaistuttua, katolla olevat ruostejäljet tulevat pääasiassa ruuvien kiinnityksessä syntyneestä metallijätteistä. Metallin leikkaamista katolla vältetään ammattilaisten keskuudessa ja työkalut ovat paremmat, mutta katolla käytettävien ruuvien kiinnittäminen saattaa synnyttää irtonaisia metallihippuja. Näiden metallipartikkeleiden koko ja muoto riippuvat ruuvin tavasta porautua metalliin. Yleensä porakärkiruuvi tuottaa hiutalemaista ja piikkikärkiruuvi säiemäistä porausjätettä. Porausjätteet pitäisi puhdistaa heti asennuksen jälkeen. Katolla irtonaisina ollessaan porausjätteet aiheuttavat maalipinnan vain edellä mainittuja ulkonäköongelmia, mutta kengän alla ja sen pohjaan tartuttuaan ne voivat vaurioittaa maalipinnoitetta.

Katon elinkaarelle eli kestävyydelle vaarallisimpia ovat ruuvin kiinnityksen yhteydessä syntyneet, metallipintaan saakka ylettyvät, naarmumaiset pinnoitevauriot. Niitä syntyy yleisimmin, kun ruuvia kiinnitetään hieman vinossa asennossa ja ruuvi alkaa ”kyntämään” maalipinnalla. Toinen vauriosyy on ruuvin huono istuvuus kiinnitysistukkaan. Tällöin ruuvi irtoaa kiinnityksen alussa kiinnitysistukasta ja kiinnitysistukka vuorostaan kyntää maalin pintaa.

Korjaamattomina nämä naarmuvauriot aiheuttavat pinnan punaruostetta 5–8 vuoden sisällä. Syynä nopeaan ruostumiseen on anodi/katodi –pinta-alasuhdeilmiö, jossa korroosio nopeutuu naarmuissa. Korjaamattomat naarmut johtavat pahimmillaan katteen puhkiruostumisen parinkymmenen vuoden jälkeen. Kun peltikatto tehdään parhaista materiaaleista, parhaalla osaamisella, peltikatto kestää parhaimmillaan jopa 100 vuotta.

Jorma Kinnunen

CE-merkkiä on käytetty melko pitkään esimerkiksi kone- ja sähkötuotteissa. Uuden rakennustuoteasetuksen myötä se tuli pakolliseksi 1.7.2013 lähtien kaikissa EU-maissa niille rakennustuotteille, joille on laadittu harmonisoitu tuotestandardi.  Jos tuotteet eivät kuulu harmonisoidun tuotestandardin piiriin, se voidaan CE-merkitä vapaaehtoisesti. Tällöin tuotteelle pitää hakea ensin ETA-hyväksyntä.

On tärkeää ymmärtää, että CE-merkin käyttöönoton tarkoitus on ollut pelkästään kaupankäynnin helpottaminen EU-maiden välillä. Sen käytöllä on haluttu poistaa eri EU-maissa käytetyt maakohtaiset hyväksyntämenettelyt, joilla on estetty ja hidastettu tuontia.

Suuri kansa on valitettavasti alkanut uskoa – koska sen on haluttu uskovan –  että CE-merkki takaa laadun ja turvallisuuden. Näin asia ei ole. On erittäin valitettavaa, että ympäristöministeriö ei ole CE-merkin lanseerauksessa tuonut tätä puolta lainkaan esille. Sen sijaan Tukes, jonka tehtävänä on valvoa CE-merkin oikeaa käyttöä, korostaa kyllä, ettei CE-merkki ole tuotteen turvallisuuden tai paremmuuden tae.

Nykyinen CE-merkin käyttötapa antaa hyvän mahdollisuuden vähemmän tunnollisille valmistajille. Miksi väitän näin? Katsotaanpa, millaista informaatiota viranomaiset edellyttävät valmistajien kertovan asiakkaille. Vaikka tuotteella on kymmenen tärkeää, tuotteen toimintaan olennaisesti liittyvää ja standardissa mainittua ominaisuutta, ei valmistajan tarvitse ilmoittaa niistä kuin yksi suoritustasoilmoituksessaan. Suoritustasoilmoitus on se valmistajan dokumentti, josta asiakas näkee tuotteen ominaisuudet. Otetaanpa lainaus ympäristöministeriön sivuilta:

”Jos valmistaja ei halua ilmoittaa jonkin ominaisuuden arvoja, hän voi laittaa tälle kohdalle NPD (no performance determined = suoritustasoa ei ole ilmoitettu). Valmistajan on ilmoitettava vähintään yksi rakennustuotteen perusominaisuuksiin liittyvä suoritustaso, jolla on merkitystä aiotun käyttötarkoituksen kannalta tapauksissa, joissa jäsenmaalla ei ollenkaan asiaan liittyviä viranomaissäädöksiä.”

Tämä johtaa siihen, ettei asiakas saa tietää kaikista tuotteen käytön kannalta olennaisista ominaisuuksista, jos niistä ei ole säädetty suomalaisissa viranomaismääräyksissä tai valmistaja jättää ne ilmoittamatta. Aika älytöntä, vai mitä?

Toinen paha ongelma CE-merkin suhteen on se, että kukaan ei valvo sen käyttöä aktiivisesti. Valvontavastuu on sysätty kansalaisille, jotka voivat ilmoittaa Tukesille havaitsemastaan väärinkäytöksestä. Ilmoituksen saatuaan Tukes aloittaa oman prosessinsa, ja arvatenkin resursseja työhön on varattu vähän.

Otetaanpas pari esimerkkiä siitä, miten CE-merkinnät voivat johtaa kateruuvin valitsijan harhaan.

Monella kateruuvin valmistajalla ja maahantuojalla on CE-merkki, joka perustuu vapaaehtoiseen ETA-menettelyyn. Näiden kateruuvien ETA-hyväksynnät pohjautuvat korroosiokestävyyden osalta standardiin EN 1993-1-3. Kyseinen standardi ei tunne maalattuja ruuveja, joten maalatut kateruuvit tulee käsitellä niiden metallisen pinnoitteen mukaan. Kun tarkastellaan pinnoitteelle asetettuja vaatimuksia eri ilmastorasitusluokissa, nykyisten CE-merkittyjen kateruuvien pinnoitteet täyttävät vain ilmastorasitusluokan vaatimukset C1 eli ne soveltuvat kuivaan sisäilmaan. Ilmastorasitusluokista voit lukea lisää.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki CE-merkityt, maalatut kateruuvit on luokiteltu sisäkäyttöruuveiksi, joten niitä ei saa käyttää ulkona. Tätä ei mainita valmistajien tai maahantuojien suoritustasoilmoituksissa. Eräs kateruuvien maahantuoja puolestaan viittaa omassa CE-merkissään standardiin, joka on kipsilevyruuvien standardi. Monellakohan suomalaisella peltikatolla on sisäkäyttöön tarkoitetut ruuvit?

Kannattaa myös olla tarkkana CE-merkin muodosta. CE voi tarkoittaa myös sitä, että tuote on Kiinassa valmistettu. Huomaatko eron?

Jorma Kinnunen

KINGI^® kateruuville on myönnetty 2.12.2014 Avainlipun käyttöoikeus. Avainlippu voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu Suomessa.

KINGI^® kateruuvi on suomalainen innovaatio, jonka valmistuksesta suurin osa tehdään Suomessa. Ulkomaisilta toimittajilta hankintaan vain ne puolivalmisteet ja raaka-aineet, joita ei voi hankkia Suomesta.

KINGI^® kateruuvi on sinivalkoinen valinta, sillä sen hankkiminen tuo työtä ja luo hyvinvointia Suomeen. Lisätietoja löydät Avainlipun omilta nettisivuilta: www.avainlippu.fi

Olen seurannut 1980-luvun lopulta lähtien peltikattorakentamista kone- ja materiaalitekniikkaihmisen vinkkelistä. Aika usein olen joutunut hämmästelemään heikkolaatuisia ja jopa määräystenvastaisia rakennustarvikkeita. Peltikattoprofiilien kiinnittämiseen käytetty maalattu asennusruuvi on oiva esimerkki tällaisesta rakennustuotteesta.

1990-luvulla Pural^® -teräskatepinnoitetta kehitettäessä Ruukilla haluttiin, että myös asennusruuvit olisivat yhtä kestäviä kuin tuleva uusi tuote. Sopivan ruuvin löytämiseksi tehtiin laajat korroosiokokeet, joissa testattiin kaikki markkinoilla olevat asennusruuvit. Tulos oli melkoinen järkytys: parhaimmatkaan ruuvit eivät olleet lähellekään Puralilla pinnoitetun pellin korroosiokestävyyttä ja huonoimmat olivat tosi surkeita. Kun ruuvintoimittajilta vaadittiin parannusta, heiltä ei löytynyt intoa tai sopivaa tekniikkaa kateruuvien korroosiokestävyyden parantamiseen, joten tarvittava kehitys jäi tuolloin tekemättä.

Vuosien ajan olen selvitellyt asennusruuvien käyttöä sääteleviä lakeja ja määräyksiä ja kateruuvien korroosiokestävyyttä. Tällä hetkellä markkinoilla olevissa kateruuveissa on neljä epäkohtaa.

Epäkohta 1. Kateruuvien maalaus ei riitä korroosionestoon

Teettämissäni tutkimuksissa paljastui, että kateruuvien maalaus on riittämätön suojatakseen ruuvia korroosiolta. Kaikki korroosioasiantuntijat tietävät, että korroosionestomaalauksessa on kaksi tärkeää asiaa: esikäsittely ja riittävä maalikerros, joka tehdään mielellään useammalla kuin yhdellä kerroksella. Esikäsittely lisää korroosiokestävyyttä ja parantaa maalin tartuntaa, ja varsinaisen pintamaalin vahvuuden pitäisi olla vähintään 60 mikrometriä. Markkinoilla olevista kateruuveista puuttuu maalauksen esikäsittely ja pohjamaali, ja pintamaalin paksuus on vain 30–50 mikrometriä. Jauhemaalauksessa tuollaisella kerroksella ei teoriassakaan saada aikaan kunnollista maalikerrosta, saatikka käytännössä.

Epäkohta 2. Kateruuvi ei kestä yhtä pitkään kuin teräskate

Eurooppalaisissa standardeissa, joita meillä Suomessakin pitää noudattaa, määritellään, että liittimien, kiinnittimien ja tiivisteellisten aluslaattojen tulee vastata korroosiokestävyydeltään kiinnitettäviä kokoonpanoja^1. Kun puhutaan peltikatoista, kiinnitettävä materiaali on sinkittyä ja pohja- ja pintamaalipinnoitettua terästä, joten myös kiinnittimen eli kateruuvin tulisi olla sinkittyä ja pohja- ja pintamaalattua terästä.

Rakenteeltaan ja pinnoitteeltaan heikommat kateruuvit eivät kestä yhtä pitkään kuin teräskate, jolle voidaan luvata jopa 50 vuoden takuu. Käytännössä kateruuveista irtoaa maalipinta jo asennettaessa, ja ilman korjausmaalausta ruostuminen alkaa heti. Ruostuvista ruuveista syntyy peltikatolle ruostevanoja. Pahimmassa tapauksessa kateruuvien kanta irtoaa, jolloin peltikatto ei ole enää vesitiivis.

¹⁾ SFS EN 1090-2 + A1 (Teräs- ja ohutlevyrakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. Kohta 5.6.1)

Epäkohta 3. Ruostumattomasta teräksestä tehty kateruuvi syövyttää kattopeltiä

Hyvä teräsrakentaminen edellyttää siis, että kiinnittimissä käytetään korroosiokäyttäytymiseltään mahdollisimman samanlaista materiaalia kuin kiinnitettävä materiaali on. Näin vältetään korroosioparin syntyminen ja ruostumisyllätykset.

Standardien mukaan erilaisten metallisten materiaalien, esimerkiksi ruostumattoman teräksen ja alumiinin tai rakenneteräksen tahatonta kosketusta toisiinsa tulee välttää². Tämä on vanha korroosioneston perusta, joka tuntuu teräsrakentamisessa unohtuneen. Aluslaatassa käytetty alumiini ei muodosta korroosiouhkaa teräkselle tai sinkille, koska se on sähkökemiallisessa jännitesarjassa hyvin lähellä molempia. Ongelman muodostaa ruostumattomasta teräksestä tehty kateruuvi ja sen käyttö maalipinnoitetun teräskatteen kiinnikkeenä. Kalliit ruostumattomasta teräksestä tehdyt kateruuvit eivät sovellu teräskatteen kiinnittämiseen, sillä korroosioriskin realisoituessa ne syövyttävät kattopeltiä.

Ruuvimyyjät kuitenkin mielellään kauppaavat ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kateruuveja, sillä niissä on parempi myyntikate. Ja kun pelti ruostuu eikä ruuvi, ei mahdollinen reklamaatio koske kateruuvia vaan peltiä, jolloin ruuvimyyjä pääsee kuin koira veräjästä. Katon omistajan kannalta pellin ruostuminen on kuitenkin paljon pahempi ja kalliimpi vaihtoehto kuin ruuvin ruostuminen.

²⁾ SFS EN 1090-2 + A1 (Teräs- ja ohutlevyrakenteiden toteutus. Osa 2: Teräsrakenteita koskevat tekniset vaatimukset. Kohta 10.4)

Epäkohta 4. Kateruuvit eivät sovellu kaupunkeihin tai teolliseen ympäristöön

Kaikkien rakennusmateriaalien kestävyyteen vaikuttaa ilmastorasitus, joka muun muassa altistaa kateruuveja korroosiolle. Ilmastorasitus jaetaan kuuteen eri luokkaan. Suomessa yleisin on kaupunki- ja teollisuusilmastot eli ilmastorasitusluokka C3, johon kuuluu 80% kaikista rakennuksista. Parhailla kateruuveilla oli Teräsrakenneyhdistyksen myöntämä varmennettu käyttöseloste, jonka mukaan niitä sai käyttää vain puhtaassa maaseutuilmastossa ilmastorasitusluokassa C2. Kaupunki- ja teollisuusilmastoihin rakentaneet ovat joutuneet rakentamaan määräystenvastaisilla ruuveilla, sillä markkinoilla ei ole ollut ilmastorasitusluokkaan C3 hyväksyttyä kateruuvia – vasta nyt tilanne on muuttumassa.

C3-luokitus voidaan osoittaa Suomessa vain varmennetulla käyttöselosteella ja jatkossa varmennustodistuksella. Ensimmäinen C3-ilmastorasitusluokkaan hyväksytty kateruuvi tulee markkinoille vuonna 2015. KINGI^® kateruuvi on ainoa, jolla on varmennettu käyttöseloste (TRY-118-2012) ilmastorasitusluokkaan C3.

Suomessa tehdään maailman parhaat ja kestävimmät teräskatteet. Kyllä kateruuvien pitää pärjätä samoissa olosuhteissa kuin kattopellin, ulkona, ja jopa kaupunkien ja teollisuusalueiden ilmastoissa.

Jorma Kinnunen